Job 17
1 My breath is exhausted; My days are at an end; The grave is ready for me.
"Minun henkeni on rikki raastettu, minun päiväni sammuvat, kalmisto on minun osani.
2 Are not revilers before me? And doth not my eye dwell upon their provocations?
Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
3 Give a pledge, I pray thee; be thou a surety for me with thee; Who is he that will strike hands with me?
Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
4 Behold, thou hast blinded their understanding; Therefore thou wilt not suffer them to prevail.
Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
5 He who delivereth up his friends as a prey, —The eyes of his children shall fail.
Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
6 He made me the by-word of the people; Yea, I have become their abhorrence.
Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.
7 My eye therefore is dim with sorrow, And all my limbs are as a shadow.
Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
8 Upright men will be astonished at this, And the innocent will rouse themselves against the wicked.
Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
9 The righteous will also hold on his way, And he that hath clean hands will gather strength.
Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
10 But as for you all, return, I pray! I find not yet among you one wise man.
Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.
11 My days are at an end; My plans are broken off; Even the treasures of my heart.
Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.
12 Night hath become day to me; The light bordereth on darkness.
Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.
Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen, (Sheol h7585)
14 I say to the pit, Thou art my father! And to the worm, My mother! and, My sister!
minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.
15 Where then is my hope? Yea, my hope, who shall see it?
Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?
