Jeremiah 3
1 It is said, if a man put away his wife, And she go from him, and become another man's, Shall he return to her again? Shall not that land be polluted? But thou hast played the harlot with many lovers; And shalt thou return to me, saith Jehovah?
Sanottu on: Jos mies lähettää pois vaimonsa ja tämä menee hänen luotansa ja joutuu toisen miehen vaimoksi, saako se mies enää tulla hänen luokseen? Eikö se maa tule saastutetuksi? Mutta sinä olet harjoittanut haureutta monen ystävän kanssa, ja sinäkö saisit palata minun luokseni! sanoo Herra.
2 Lift up thine eyes to the high places, and see! Where hast thou not been defiled? In the ways hast thou sat waiting, As the Arabian in the desert, And hast polluted the land by thy lewdness and thy wickedness.
Nosta silmäsi kukkuloihin ja katso: missä ei olisi sinua maattu? Teitten vieressä sinä istuit heitä odotellen, niinkuin arabialainen erämaassa, ja saastutit maan haureellisella menollasi ja pahuudellasi.
3 And although the showers have been withholden, And there hath been no latter rain, Yet thou hast had a harlot's forehead; Thou hast refused to be ashamed.
Sadekuurot tyrehtyivät, kevätsade jäi tulematta, mutta sinulla oli porttonaisen otsa, et tahtonut hävetä.
4 Wilt thou not from this time cry to me, Thou art my father, Yea, the friend of my youth art thou?
Kuitenkin sinä nyt huudat minulle: "Isäni! -Sinä olet nuoruuteni ystävä! -
5 Will he retain his anger forever? Will he keep it forevermore? Behold, thus dost thou speak, But thou doest evil with all thy might.
Pitääkö hän vihaa iankaikkisesti, kantaako hän sitä ainiaan?" Katso, näin sinä puhut, mutta sinä teet pahaa, ja siihen sinä pystyt.
6 Jehovah said to me, in the time of King Josiah, Hast thou heard what rebellious Israel hath done? She hath gone upon every high mountain and under every green tree, and there hath played the harlot.
Ja Herra sanoi minulle kuningas Joosian päivinä: "Oletko nähnyt, mitä tuo luopiovaimo, Israel, on tehnyt? Hän kuljeskeli kaikilla korkeilla vuorilla ja kaikkien viheriäin puitten alla ja harjoitti siellä haureutta.
7 And I said, after she had done all these things, Return thou to me! But she returned not. And her faithless sister Judah saw it.
Ja minä sanoin, sittenkuin hän oli kaiken tämän tehnyt: 'Palaja minun tyköni'. Mutta hän ei palannut. Ja hänen sisarensa Juuda, tuo uskoton, näki sen.
8 And I saw, when, for all the adulteries which rebellious Israel had committed, I had put her away, and given her a bill of divorce, that her faithless sister Judah was not afraid, but went and played the harlot also herself.
Ja minä näin, että, vaikka minä olin lähettänyt pois tuon luopiovaimon, Israelin, juuri sen tähden, että hän oli tehnyt aviorikoksen, ja olin antanut hänelle erokirjan, ei kuitenkaan uskoton Juuda, hänen sisarensa, peljännyt, vaan meni ja harjoitti haureutta hänkin.
9 And when by the fame of her lewdness she had polluted the land, committing adultery with stone and wood,
Ja haureutensa huudolla hän saastutti maan, ja hän teki aviorikoksen kiven ja puun kanssa.
10 yet for all this did not her faithless sister Judah return to me with her whole heart, but feignedly, saith Jehovah.
Ja kaikesta tästäkään huolimatta hänen sisarensa Juuda, tuo uskoton, ei palannut minun tyköni kaikesta sydämestään, vaan petollisesti, sanoo Herra."
11 Then said Jehovah to me, Rebellious Israel is less guilty than faithless Judah.
Ja Herra sanoi minulle: "Luopiovaimo Israel on osoittautunut vanhurskaammaksi kuin Juuda, tuo uskoton.
12 Go and proclaim these words toward the north: —Return, O rebellious Israel, saith Jehovah! I will not turn a frowning face upon you; For I am merciful, saith Jehovah, I retain not anger forever.
Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaja, sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankaikkisesti.
13 Only acknowledge thine iniquity, That thou hast rebelled against Jehovah thy God, And hast roved about to strangers Under every green tree, And hast not obeyed my voice, saith Jehovah.
Ainoastaan tunne rikoksesi, että olet luopunut Herrasta, Jumalastasi, ja juossut sinne ja tänne vieraitten jumalain tykö, kaikkien viheriäin puitten alle, ettekä ole kuulleet minun ääntäni, sanoo Herra.
14 Return, ye rebellious children! saith Jehovah; Though I have rejected you, Yet will I receive you again, One from a city, and two from a nation, And I will bring you to Zion.
Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, sanoo Herra, sillä minä olen ottanut teidät omikseni, ja minä noudan teidät, yhden ainoankin kaupungista ja kaksi sukukunnasta, ja tuon teidät Siioniin.
15 And I will give you shepherds after my own heart, Who shall feed you with wisdom and discretion.
Ja minä annan teille paimenet oman sydämeni mukaan, ja he kaitsevat teitä ymmärryksellä ja taidolla.
16 And when ye shall have multiplied and increased in the land, saith Jehovah, Then shall ye no more speak of the ark of the covenant of Jehovah, Nor shall it come into your mind. None shall remember it; None shall care for it; It shall not be made any more.
Ja kun te lisäännytte ja tulette hedelmällisiksi maassa niinä päivinä, sanoo Herra, niin ei enää puhuta Herran liitonarkista, se ei enää ajatukseen astu, eikä sitä enää muisteta; ei sitä enää kaivata, eikä sellaista enää tehdä.
17 For then shall Jerusalem be called the throne of Jehovah, And all the nations shall resort to it; They shall resort to Jehovah, to Jerusalem, And shall no more walk after the perverseness of their evil hearts.
Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja kaikki kansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden eivätkä enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa.
18 In those days shall the house of Judah unite themselves with the house of Israel, And they shall come together from the north country, To the land which I caused your fathers to inherit.
Niinä päivinä on Juudan heimo kulkeva Israelin heimon kanssa, ja he tulevat yhdessä pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin teidän isillenne perinnöksi.
19 Then I said, how will I place thee among my children, And give thee a pleasant land, A goodly inheritance among the hosts of nations! And I said, Thou wilt call me thy father; Thou wilt not turn aside from following me.
Minä ajattelin: Kuinka asetankaan sinut lasten joukkoon ja annan sinulle suloisen maan, ihanan perintöosan, ihanimman kansojen maista! Ja ajattelin: Sinä olet kutsuva minua isäksi etkä ole koskaan kääntyvä minusta pois.
20 Yet as a woman is faithless to her husband, So have ye been faithless to me, O house of Israel! saith Jehovah.
Mutta niinkuin vaimo on uskoton puolisollensa, niin olette te, Israelin heimo, olleet uskottomat minulle, sanoo Herra.
21 A voice is heard upon the hills, The weeping and supplications of the children of Israel! For they have perverted their way; They have forgotten Jehovah their God.
Kuule! Kalliokukkuloilta kuuluu itku, israelilaisten rukous, sillä he ovat vaeltaneet väärää tietä, ovat unhottaneet Herran, Jumalansa.
22 Return, O revolted children! I will heal your rebellion. Behold, we come to thee, For thou art Jehovah our God!
Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, niin minä parannan teidän luopumuksenne." -"Katso, me tulemme sinun tykösi, sillä sinä olet Herra, meidän Jumalamme.
23 Truly in vain from the hills, In vain from the mountains do we seek abundance; Only from Jehovah our God cometh salvation for Israel.
Totisesti, petosta on, mitä kukkuloilta kuuluu, pauhina vuorilla. Totisesti, Herrassa, meidän Jumalassamme, on Israelin pelastus.
24 For the things of shame have devoured the substance of our fathers from our youth, Their sheep and their oxen, Their sons and their daughters.
Häpeäjumala on syönyt isiemme vaivannäön nuoruudestamme asti, heidän lampaansa ja raavaansa, poikansa ja tyttärensä.
25 We lie down in our shame, And our ignominy covereth us; For we have sinned against Jehovah our God, We and our fathers, from our youth even to this day, And have not obeyed the voice of Jehovah our God.
Maatkaamme häpeässämme, ja häväistyksemme peittäköön meidät, sillä Herraa, meidän Jumalaamme, vastaan me olemme syntiä tehneet, me ja meidän isämme, hamasta nuoruudestamme tähän päivään asti, emmekä ole kuulleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä."
