Psalms 88
1 [A Song. A Psalm by the sons of Korah. For the Chief Musician. To the tune of "The Suffering of Affliction." A contemplation by Heman, the Ezrahite.] LORD, the God of my salvation, I have cried day and night before you.
Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
2 Let my prayer enter into your presence. Turn your ear to my cry.
Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä. (Sheol h7585)
4 I am counted among those who go down into the pit. I am like a man who has no help,
Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
5 set apart among the dead, like the slain who lie in the grave, whom you remember no more. They are cut off from your hand.
Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
6 You have laid me in the lowest pit, in the darkest depths.
Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
7 Your wrath lies heavily on me. You have afflicted me with all your waves. (Selah)
Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
8 You have taken my friends from me. You have made me an abomination to them. I am confined, and I can't escape.
Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
9 My eyes are dim from grief. I have called on you daily, LORD. I have spread out my hands to you.
Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
10 Do you show wonders to the dead? Do the dead rise up and praise you? (Selah)
Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
11 Is your loving kindness declared in the grave? Or your faithfulness in Destruction?
Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
12 Are your wonders made known in the dark? Or your righteousness in the land of forgetfulness?
Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
13 But to you, LORD, I have cried. In the morning, my prayer comes before you.
Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
14 LORD, why do you reject my soul? Why do you hide your face from me?
Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
15 I am afflicted and ready to die from my youth up. While I suffer your terrors, I am distracted.
Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
16 Your fierce wrath has gone over me. Your terrors have cut me off.
Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
17 They came around me like water all day long. They completely engulfed me.
Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
18 You have put lover and friend far from me, and my friends into darkness.
Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
