Numbers 32
1 Now the people of Reuben and the people of Gad had a very great multitude of livestock: and when they saw the land of Jazer, and the land of Gilead, that look, the place was a place for livestock;
Mutta ruubenilaisilla ja gaadilaisilla oli paljon, ylen runsaasti, karjaa. Kun he nyt katselivat Jaeserin maata ja Gileadin maata, niin he huomasivat, että seutu oli karjanhoitoon sopiva.
2 the people of Gad and the people of Reuben came and spoke to Moses, and to Eleazar the priest, and to the leaders of the congregation, saying,
Niin gaadilaiset ja ruubenilaiset tulivat ja puhuivat Moosekselle ja pappi Eleasarille ja seurakunnan päämiehille sanoen:
3 "Ataroth, and Dibon, and Jazer, and Nimrah, and Heshbon, and Elealeh, and Sibmah, and Nebo, and Beon,
"Atarot, Diibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Elale, Sebam, Nebo ja Beon,
4 the land which the LORD struck before the congregation of Israel, is a land for livestock; and your servants have livestock."
tämä maa, jonka Herra on vallannut Israelin seurakunnalle, on karjanhoitoon sopivaa maata, ja sinun palvelijoillasi on karjaa".
5 They said, "If we have found favor in your sight, let this land be given to your servants for a possession; do not bring us over the Jordan."
Ja he sanoivat vielä: "Jos olemme saaneet armon sinun silmiesi edessä, niin annettakoon tämä maa palvelijoillesi omaksi, äläkä vie meitä Jordanin yli".
6 Moses said to the people of Gad, and to the people of Reuben, "Shall your brothers go to the war, and shall you sit here?
Mutta Mooses vastasi gaadilaisille ja ruubenilaisille: "Onko teidän veljienne lähdettävä sotaan, ja te jäisitte tänne?
7 Why do you discourage the heart of the children of Israel from going over into the land which the LORD has given them?
Miksi viette israelilaisilta halun mennä siihen maahan, jonka Herra on heille antanut?
8 Your fathers did so when I sent them from Kadesh Barnea to see the land.
Niin teidän isännekin tekivät, kun minä lähetin heidät Kaades-Barneasta katselemaan sitä maata.
9 For when they went up to the Valley of Eshcol, and saw the land, they discouraged the heart of the children of Israel, that they should not go into the land which the LORD had given them.
Kun he olivat saapuneet Rypälelaaksoon asti ja katselleet sitä maata, veivät he israelilaisilta halun lähteä siihen maahan, jonka Herra oli heille antanut.
10 The LORD's anger was kindled in that day, and he swore, saying,
Ja sinä päivänä syttyi Herran viha, ja hän vannoi sanoen:
11 'Surely none of the men who came up out of Egypt, from twenty years old and upward, shall see the land which I swore to Abraham, to Isaac, and to Jacob; because they have not wholly followed me:
'Ne miehet, jotka lähtivät Egyptistä, kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat, eivät saa nähdä sitä maata, jonka minä vannoen lupasin Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sillä he eivät ole minua uskollisesti seuranneet,
12 except Caleb the son of Jephunneh the Kenizzite, and Joshua the son of Nun; because they have followed the LORD completely.'
paitsi Kaaleb, kenissiläisen Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika; sillä nämä ovat uskollisesti seuranneet Herraa'.
13 The LORD's anger was kindled against Israel, and he made them wander back and forth in the wilderness forty years, until all the generation, who had done evil in the sight of the LORD, was consumed.
Ja Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidän harhailla erämaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi hävisi, joka oli tehnyt sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
14 "Look, you have risen up in your fathers' place, an increase of sinful men, to augment yet the fierce anger of the LORD toward Israel.
Mutta katso, te olette nyt astuneet isienne sijaan, te syntisten sikiöt, lisätäksenne vielä Herran vihan kiivautta Israelia kohtaan.
15 For if you turn away from after him, he will yet again leave them in the wilderness; and you will destroy all this people."
Jos te nyt käännytte pois hänestä, niin hän jättää kansan vielä kauemmaksi aikaa tähän erämaahan, ja niin te tuotatte tuhon kaikelle tälle kansalle."
16 They came near to him, and said, "We will build sheepfolds here for our livestock, and cities for our little ones:
Niin he lähestyivät häntä ja sanoivat: "Karjatarhoja me vain rakentaisimme tänne laumoillemme ja kaupunkeja vaimojamme ja lapsiamme varten,
17 but we ourselves will be ready armed to go before the children of Israel, until we have brought them to their place: and our little ones shall dwell in the fortified cities because of the inhabitants of the land.
mutta itse me varustautuisimme ja rientäisimme israelilaisten etunenässä, kunnes saisimme viedyksi heidät määräpaikkoihinsa, mutta meidän vaimomme ja lapsemme asuisivat sillä aikaa varustetuissa kaupungeissa maan asukkailta rauhassa.
18 We will not return to our houses, until the children of Israel have inherited every man his inheritance.
Emme me palaisi kotiimme, ennenkuin israelilaiset ovat saaneet haltuunsa kukin perintöosansa,
19 For we will not inherit with them on the other side of the Jordan, and forward; because our inheritance is fallen to us on this side of the Jordan eastward."
sillä me emme tahdo perintöosaa heidän kanssansa tuolta puolen Jordanin emmekä kauempaa, vaan meidän perintöosamme on joutunut meille tältä puolelta Jordanin, itään päin."
20 Moses said to them, "If you will do this thing, if you will arm yourselves to go before the LORD to the war,
Niin Mooses vastasi heille: "Jos näin teette, jos Herran edessä varustaudutte sotaan
21 and every armed man of you will pass over the Jordan before the LORD, until he has driven out his enemies from before him,
ja teistä jokainen, sotaan varustettuna, menee Jordanin yli Herran edessä niin pitkäksi aikaa, kunnes on karkoittanut vihollisensa edestään,
22 and the land is subdued before the LORD; then afterward you shall return, and be guiltless towards the LORD, and towards Israel; and this land shall be to you for a possession before the LORD.
ja te palaatte vasta senjälkeen, kuin se maa on tehty alamaiseksi Herralle, niin te olette vastuusta vapaat Herran ja Israelin edessä, ja tämä maa tulee teidän omaksenne Herran edessä.
23 "But if you will not do so, look, you have sinned against the LORD; and be sure your sin will find you out.
Mutta jos ette näin tee, niin katso, te rikotte Herraa vastaan ja saatte tuntea syntinne palkan, joka kohtaa teitä.
24 Build cities for your little ones, and folds for your sheep; and do that which has proceeded out of your mouth."
Rakentakaa siis itsellenne kaupunkeja vaimojanne ja lapsianne varten ja tarhoja karjallenne ja tehkää se, mitä suunne on sanonut."
25 The people of Gad and the people of Reuben spoke to Moses, saying, "Your servants will do as my lord commands.
Niin gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat Moosekselle sanoen: "Sinun palvelijasi tekevät, niinkuin herramme käskee.
26 Our little ones, our wives, our flocks, and all our livestock, shall be there in the cities of Gilead;
Lapsemme, vaimomme, laumamme ja kaikki juhtamme jääkööt tänne Gileadin kaupunkeihin,
27 but your servants will pass over, every man who is armed for war, before the LORD to battle, as my lord says."
mutta sinun palvelijasi lähtevät, jokainen sotaan varustettuna, sinne taisteluun Herran edessä, niinkuin herramme sanoi."
28 So Moses commanded concerning them to Eleazar the priest, and to Joshua the son of Nun, and to the heads of the ancestral houses of the tribes of the children of Israel.
Niin Mooses antoi heistä käskyn pappi Eleasarille ja Joosualle, Nuunin pojalle, ja Israelin sukukuntien perhekuntain päämiehille,
29 Moses said to them, "If the people of Gad and the people of Reuben will pass with you over the Jordan, every man who is armed to battle before the LORD, and the land is subdued before you; then you are to give them the land of Gilead for a possession.
ja Mooses sanoi heille: "Jos gaadilaiset ja ruubenilaiset teidän kanssanne lähtevät Jordanin yli, jokainen varustettuna taisteluun Herran edessä, ja se maa tulee teille alamaiseksi, niin antakaa heille Gileadin maa omaksi.
30 But if they will not pass over with you armed to battle before the LORD, then you are to bring over their children and their wives and their flocks before you into the land of Canaan, and they are to have possessions among you in the land of Canaan."
Mutta jolleivät he varustaudu ja lähde teidän kanssanne sinne, niin asettukoot teidän keskuuteenne Kanaanin maahan."
31 The people of Gad and the people of Reuben answered, saying, "As the LORD has said to your servants, so will we do.
Silloin gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat sanoen: "Mitä Herra on puhunut sinun palvelijoillesi, sen me teemme.
32 We will pass over armed before the LORD into the land of Canaan, and the possession of our inheritance shall remain with us beyond the Jordan."
Me lähdemme varustettuina Herran edessä Kanaanin maahan, että saisimme omaksemme perintöosan tällä puolella Jordanin."
33 Moses gave to them, even to the people of Gad, and to the people of Reuben, and to the half-tribe of Manasseh the son of Joseph, the kingdom of Sihon king of the Amorites, and the kingdom of Og king of Bashan, the land, according to its cities and borders, even the cities of the surrounding land.
Ja Mooses antoi heille, gaadilaisille ja ruubenilaisille sekä toiselle puolelle Manassen, Joosefin pojan, sukukuntaa, amorilaisten kuninkaan Siihonin valtakunnan ja Baasanin kuninkaan Oogin valtakunnan, maan ja sen kaupungit alueinensa, sen maan kaupungit yltympäri.
34 The people of Gad built Dibon, and Ataroth, and Aroer,
Ja gaadilaiset rakensivat Diibonin, Atarotin, Aroerin,
35 and Atrothshophan, and Jazer, and Jogbehah,
Atrot-Soofanin, Jaeserin, Jogbehan,
36 and Beth Nimrah, and Beth Haran: fortified cities, and folds for sheep.
Beet-Nimran ja Beet-Haaranin varustetuiksi kaupungeiksi sekä karjatarhoja.
37 The people of Reuben built Heshbon, and Elealeh, and Kiriathaim,
Ja ruubenilaiset rakensivat Hesbonin, Elalen ja Kirjataimin,
38 and Nebo, and Baal Meon, (their names being changed), and Sibmah: and they gave other names to the cities which they built.
Nebon ja Baal-Meonin, joiden nimet muutettiin, sekä Sibman. Ja he panivat nimet niille kaupungeille, jotka he rakensivat.
39 The descendants of Makir the son of Manasseh went to Gilead, and took it, and dispossessed the Amorites who were in it.
Mutta Maakir, Manassen poika, lähti Gileadiin ja valloitti sen ja karkoitti amorilaiset, jotka asuivat siellä.
40 Moses gave Gilead to Makir the son of Manasseh; and he lived in it.
Ja Mooses antoi Gileadin Maakirille, Manassen pojalle, ja hän asettui sinne.
41 Jair the son of Manasseh went and took its towns, and called them Havvoth Jair.
Ja Jaair, Manassen poika, meni ja valloitti heidän leirikylänsä ja kutsui ne Jaairin leirikyliksi.
42 Nobah went and took Kenath, and its villages, and called it Nobah, after his own name.
Ja Noobah meni ja valloitti Kenatin ynnä sen alueella olevat kylät ja kutsui sen, nimensä mukaan, Noobahiksi.
