Psalms 129

1 [A Song of Ascents.] Many times they have afflicted me from my youth up. Let Israel now say,

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2 many times they have afflicted me from my youth up, yet they have not prevailed against me.

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3 The plowers plowed on my back. They made their furrows long.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4 The LORD is righteous. He has cut apart the cords of the wicked.

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5 Let them be disappointed and turned backward, all those who hate Zion.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6 Let them be as the grass on the housetops, which withers before it grows up;

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7 with which the reaper doesn't fill his hand, nor he who binds sheaves, his bosom.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8 Neither do those who go by say, "The blessing of the LORD be on you. We bless you in the name of the LORD."

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.