Psalms 81
1 [For the Chief Musician. On an instrument of Gath. By Asaph.] Sing aloud to God, our strength. Make a joyful shout to the God of Jacob.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi. Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.
2 Raise a song, and bring here the tambourine, the pleasant lyre with the harp.
Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.
3 Blow the trumpet at the New Moon, at the full moon, on our feast day.
Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.
4 For it is a statute for Israel, an ordinance of the God of Jacob.
Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.
5 He appointed it in Joseph for a testimony, when he went out over the land of Egypt, I heard a language that I did not know.
Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:
6 "I removed his shoulder from the burden. His hands were freed from the basket.
"Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta.
7 You called in trouble, and I delivered you. I answered you in the secret place of thunder. I tested you at the waters of Meribah." (Selah)
Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." (Sela)
8 "Hear, my people, and I will testify to you, Israel, if you would listen to me.
"Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!
9 There shall be no strange god in you, neither shall you worship any foreign god.
Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.
10 I am Jehovah, your God, who brought you up out of the land of Egypt. Open your mouth wide, and I will fill it.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.
11 But my people did not listen to my voice. Israel desired none of me.
Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.
12 So I let them go after the stubbornness of their hearts, that they might walk in their own counsels.
Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.
13 Oh that my people would listen to me, that Israel would walk in my ways.
Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,
14 I would soon subdue their enemies, and turn my hand against their adversaries.
niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.
15 The haters of Jehovah would cringe before him, and their punishment would last forever.
Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.
16 And he would have fed him with the finest wheat, and satisfied you with honey from the rock."
Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."
