< Psalms 90 >
1 [A Prayer by Moses, the man of God.] LORD, you have been our dwelling place for all generations.
Moseksen Jumalan miehen rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme, suvusta sukuun.
2 Before the mountains were brought forth, before you had formed the earth and the world, even from everlasting to everlasting, you are God.
Ennenkuin vuoret olivat, eli maa ja maailma luotiin, olet sinä Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen,
3 You turn man to destruction, saying, "Return, you descendants of Adam."
Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset.
4 For a thousand years in your sight are just like yesterday when it is past, like a watch in the night.
Sillä tuhat ajastaikaa ovat sinun edessäs niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin vartio yöllä.
5 You sweep them away as they sleep. In the morning they sprout like new grass.
Sinä vuodatat heitä niinkuin kosken, ja he ovat niinkuin uni, niinkuin ruoho aamulla, joka kohta lakastuu,
6 In the morning it sprouts and springs up. By evening, it is withered and dry.
Joka aamulla kukoistaa ja nopiasti kuivuu, ja ehtoona leikataan ja kuivettuu.
7 For we are consumed in your anger. We are troubled in your wrath.
Sen tekee sinun vihas, että me niin hukumme, ja sinun hirmuisuutes, että me niin äkisti täältä temmataan.
8 You have set our iniquities before you, our secret sins in the light of your presence.
Sillä meidän pahat tekomme sinä asetat etees, meidän tuntemattomat syntimme valkeuteen sinun kasvois eteen.
9 For all our days have passed away in your wrath. We bring our years to an end as a sigh.
Sentähden kuluvat kaikki meidän päivämme sinun vihastas: meidän vuotemme loppuvat pikemmin kuin juttu.
10 The days of our years are seventy, or even by reason of strength eighty years; yet their pride is but labor and sorrow, for it passes quickly, and we fly away.
Meidän elinaikamme on seitsemänkymmentä vuotta, taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta: ja kuin se paras on ollut, niin on se tuska ja työ ollut: sillä se leikataan pois. niinkuin me lentäisimme pois.
11 Who knows the power of your anger, your wrath according to the fear that is due to you?
Mutta kuka uskoo sinun niin raskaasti vihastuvan? ja kuka pelkää senkaltaista hirmuisuuttas?
12 So teach us to number our days, that we may gain a heart of wisdom.
Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.
13 Relent, LORD. How long? Have compassion on your servants.
Herra! käännä siis itses taas meidän puoleemme, ja ole palvelioilles armollinen.
14 Satisfy us in the morning with your loving kindness, that we may rejoice and be glad all our days.
Täytä meitä pian armoillas, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena meidän elinaikanamme.
15 Make us glad for as many days as you have afflicted us, for as many years as we have seen evil.
Ilahuta nyt meitä jälleen, ettäs meitä niin kauvan vaivannut olet, että me niin kauvan onnettomuutta kärsineet olemme.
16 Let your work appear to your servants; your glory to their children.
Osoita palvelialles sinun tekos, ja kunnias heidän lapsillensa.
17 Let the favor of the LORD our God be on us; establish the work of our hands for us; yes, establish the work of our hands.
Ja, Herra meidän Jumalamme olkoon meille leppyinen, ja vahvistakoon meidän kättemme teot meissä: jaa, meidän kättemme teot hän vahvistakoon!