Psalms 22
1 [For the Chief Musician; set to "The Doe of the Morning." A Psalm by David.] My God, my God, why have you forsaken me? Why are you so far from helping me, and from the words of my groaning?
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.
2 My God, I cry in the daytime, but you do not answer; in the night season, and am not silent.
Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.
3 But you are holy, you who inhabit the praises of Israel.
Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.
4 Our fathers trusted in you. They trusted, and you delivered them.
Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
5 They cried to you, and escaped. They trusted in you, and were not put to shame.
Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.
6 But I am a worm, and no man; scorned by people and despised by the people.
Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.
7 All those who see me mock me. They insult me with their lips. They shake their heads, saying,
Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.
8 "He trusts in the LORD; let him deliver him. Let him rescue him, since he delights in him."
Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.
9 But you brought me out of the womb. You made me trust at my mother's breasts.
Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.
10 I was thrown on you from my mother's womb. You are my God since my mother bore me.
Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 Do not be far from me, for trouble is near. For there is none to help.
Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,
12 Many bulls have surrounded me. Mighty ones of Bashan have encircled me.
Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.
13 They open their mouths wide against me, like a lion tearing prey and roaring.
Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.
14 I am poured out like water, and all my bones are out of joint. My heart is like wax; it is melted within me.
Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.
15 My strength is dried up like a potsherd, and my tongue sticks to the roof of my mouth; and you have brought me into the dust of death.
Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.
16 For many dogs have surrounded me. A company of evildoers have enclosed me. They have pierced my hands and my feet.
Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.
17 I can count all of my bones. They look and stare at me.
Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.
18 They divide my clothes among themselves, and for my clothing they cast a lot.
He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.
19 But do not be far off, LORD. You are my help: hurry to help me.
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!
20 Deliver my soul from the sword, my precious life from the power of the dog.
Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.
21 Save me from the lion's mouth. Yes, from the horns of the wild oxen, you have answered me.
Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.
22 I will declare your name to my brothers. In the midst of the assembly I will praise you.
Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.
23 You who fear the LORD, praise him. All you descendants of Jacob, glorify him. Revere him, all you descendants of Israel.
Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!
24 For he has not despised or detested the affliction of the afflicted, nor has he hidden his face from him; but when he cried to him, he heard.
Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.
25 Of you comes my praise in the great assembly. I will pay my vows before those who fear him.
Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.
26 The humble shall eat and be satisfied. They shall praise the LORD who seek after him. Let your hearts live forever.
Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.
27 Every part of the earth shall remember and turn to the LORD, and all the families of the nations shall worship before you.
Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.
28 For the kingdom is the LORD's, and he is the ruler over the nations.
Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.
29 All the prosperous of the earth shall eat and worship. All those who go down to the dust shall bow before him; and my soul shall live for him.
Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.
30 Posterity shall serve him. Future generations shall be told about the LORD.
Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.
31 They shall come and shall declare his righteousness to a people that shall be born, for he has done it.
He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.
