Psalms 73
1 A PSALM OF ASAPH. Surely God [is] good to Israel, to the clean of heart. And I—as a little thing, My feet have been turned aside,
Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
2 As nothing, my steps have slipped, For I have been envious of the boastful,
Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
3 I see the peace of the wicked, That there are no bands at their death,
Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
4 And their might [is] firm.
Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
5 They are not in the misery of mortals, And they are not plagued with common men.
Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
6 Therefore pride has encircled them, Violence covers them as a dress.
Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
7 Their eye has come out from fat. The imaginations of the heart transgressed;
Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
8 They do corruptly, And they speak in the wickedness of oppression, They speak from on high.
Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
9 They have set their mouth in the heavens, And their tongue walks in the earth.
Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
10 Therefore His people return here, And waters of fullness are wrung out to them.
Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
11 And they have said, “How has God known? And is there knowledge in the Most High?”
Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
12 Behold, these [are] the wicked and easy ones of the age, They have increased strength.
Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
13 Only—a vain thing! I have purified my heart, And I wash my hands in innocence,
Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
14 And I am plagued all the day, And my reproof—every morning.
Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
15 If I have said, “I recount thus,” Behold, I have deceived a generation of Your sons.
Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
16 And I think to know this, It [is] perverseness in my eyes,
Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
17 Until I come into the sanctuaries of God, I attend to their latter end.
Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
18 Surely You set them in slippery places, You have caused them to fall to desolations.
Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
19 How they have become a desolation as in a moment, They have been ended—consumed from terrors.
Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
20 As a dream from awakening, O Lord, In awaking, You despise their image.
Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
21 For my heart shows itself violent, And my reins prick themselves,
Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
22 And I am brutish, and do not know. I have been a beast with You.
Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
23 And I [am] continually with You, You have laid hold on my right hand.
Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
24 You lead me with Your counsel, And after, receive me [to] glory.
Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
25 Whom do I have in the heavens? And none have I desired in earth [besides] You.
Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
26 My flesh and my heart have been consumed, God [is] the rock of my heart and my portion for all time.
Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
27 For behold, those far from You perish, You have cut off everyone, Who is going whoring from You.
Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
28 And [the] nearness of God to me [is] good, I have placed my refuge in Lord YHWH, To recount all Your works!
Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.
