< Psalms 71 >
1 In You, O YHWH, I have trusted, Do not let me be disappointed for all time.
Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.
2 You deliver me in Your righteousness, And cause me to escape, Incline Your ear to me, and save me.
Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.
3 Be a rock to me—a habitation, To go in continually, You have given command to save me, For You [are] my rock and my bulwark.
Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.
4 O my God, cause me to escape From the hand of the wicked, From the hand of the perverse and violent.
Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.
5 For You [are] my hope, O Lord YHWH, My trust from my youth.
Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.
6 I have been supported from the womb by You, You cut me out from my mother’s bowels, My praise [is] continually in You.
Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.
7 I have been as a wonder to many, And You [are] my strong refuge.
Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.
8 My mouth is filled [with] Your praise, All the day [with] Your beauty.
Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.
9 Do not cast me off at the time of old age, Do not forsake me according to the consumption of my power.
Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.
10 For my enemies have spoken against me, And those watching my soul have taken counsel together,
Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,
11 Saying, “God has forsaken him, Pursue and catch him, for there is no deliverer.”
Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.
12 O God, do not be far from me, O my God, make haste for my help.
Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.
13 They are ashamed, they are consumed, Who are opposing my soul, They are covered [with] reproach and blushing, Who are seeking my evil,
Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
14 And I continually wait with hope, And have added to all Your praise.
Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.
15 My mouth recounts Your righteousness, All the day Your salvation, For I have not known the numbers.
Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.
16 I come in [the] might of Lord YHWH, I mention Your righteousness—Yours alone.
Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.
17 God, You have taught me from my youth, And until now I declare Your wonders.
Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.
18 And also to old age and grey hairs, O God, do not forsake me, Until I declare Your strength to a generation, Your might to everyone that comes.
Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.
19 And Your righteousness, O God, [is] to the heights, Because You have done great things, O God, who [is] like You?
Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?
20 Because You have showed me many and sad distresses, You turn back—You revive me, And from the depths of the earth, You turn back—You bring me up.
Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.
21 You increase my greatness, And You surround—You comfort me,
Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.
22 I also thank You with a vessel of stringed instrument, Your truth, O my God, I sing to You with a harp, O Holy One of Israel,
Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.
23 My lips cry aloud when I sing praise to You, And my soul that You have redeemed,
Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.
24 My tongue also utters Your righteousness all the day, Because ashamed—because confounded, Have been those seeking my evil!
Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.