Psalms 55
1 TO THE OVERSEER. WITH STRINGED INSTRUMENTS. AN INSTRUCTION OF DAVID. Give ear, O God, [to] my prayer, And do not hide from my supplication.
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
2 Attend to me, and answer me, I mourn in my (meditation) and make a noise,
Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
3 Because of the voice of an enemy, Because of the oppression of the wicked, For they cause sorrow to move against me, And in anger they hate me.
koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
4 My heart is pained within me, And terrors of death have fallen on me.
Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
5 Fear and trembling come to me, And horror covers me.
Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
6 And I say, “Who gives to me a pinion as a dove?” I fly away and rest,
Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 Behold, I move far off, I lodge in a wilderness. (Selah)
Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
8 I hurry escape for myself, From a rushing wind, from a whirlwind.
Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
9 Swallow up, O Lord, divide their tongue, For I saw violence and strife in a city.
Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
10 By day and by night they go around it, on its walls. Both iniquity and perverseness [are] in its midst,
Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 Mischiefs [are] in its midst. Fraud and deceit do not depart from its street.
Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
12 For an enemy does not reproach me, or I bear [it], He who is hating me Has not magnified himself against me, Or I hide from him.
Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
13 But you, a man—as my equal, My familiar friend, and my acquaintance.
vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
14 When together we sweeten counsel, We walk into the house of God in company.
jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
15 Desolations [are] on them, They go down [to] Sheol—alive, For wickedness [is] in their dwelling, in their midst. (Sheol h7585)
Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
16 I call to God, and YHWH saves me.
Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 Evening, and morning, and noon, I meditate, and make a noise, and He hears my voice,
Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
18 He has ransomed my soul in peace From him who is near to me, For with the multitude they were with me.
Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 God hears and afflicts them, And He sits of old. (Selah) Because they have no changes, and do not fear God,
Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
20 He has sent forth his hands against his well-wishers, He has defiled his covenant.
Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
21 His mouth has been sweeter than honey, And his heart [is] war! His words have been softer than oil, And they [are] drawn [swords].
Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
22 Cast on YHWH that which He has given you, And He sustains you, He does not permit the moving of the righteous forever.
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
23 And You, O God, bring them down To a pit of destruction, Men of blood and deceit do not reach to half their days, And I trust in You!
Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
