Psalms 44
1 TO THE OVERSEER. AN INSTRUCTION OF THE SONS OF KORAH. O God, we have heard with our ears, Our fathers have recounted to us, The work You worked in their days, In the days of old.
Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.
2 You, [with] Your hand, have dispossessed nations. And You plant them. You afflict peoples, and send them away.
Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.
3 For they did not possess the land by their sword, And their arm did not give salvation to them, But Your right hand, and Your arm, And the light of Your countenance, Because You had accepted them.
Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.
4 You [are] He, my King, O God, Command the deliverances of Jacob.
Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.
5 By You we push our adversaries, By Your Name we tread down our withstanders,
Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.
6 For I do not trust in my bow, And my sword does not save me.
Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.
7 For You have saved us from our adversaries, And You have put to shame those hating us.
Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.
8 In God we have boasted all the day, And we thank Your Name for all time. (Selah)
Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, (Sela)
9 In anger You have cast off and cause us to blush, And do not go forth with our hosts.
Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?
10 You cause us to turn backward from an adversary, And those hating us, Have spoiled for themselves.
Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.
11 You make us food like sheep, And You have scattered us among nations.
Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.
12 You sell Your people—without wealth, And have not become great by their price.
Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.
13 You make us a reproach to our neighbors, A scorn and a reproach to our surrounders.
Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
14 You make us an allegory among nations, A shaking of the head among peoples.
Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.
15 All the day my confusion [is] before me, And the shame of my face has covered me.
Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,
16 Because of the voice of a reproacher and reviler, Because of an enemy and a self-avenger.
Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.
17 All this met us, and we did not forget You, Nor have we dealt falsely in Your covenant.
Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.
18 We do not turn our heart backward, Nor turn aside our step from Your path.
Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;
19 But You have struck us in a place of dragons, And cover us over with death-shade.
Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.
20 If we have forgotten the Name of our God, And spread our hands to a strange God,
Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,
21 Does God not search this out? For He knows the secrets of the heart.
Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.
22 Surely, for Your sake we have been slain all the day, Reckoned as sheep of the slaughter.
Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.
23 Stir up—why do You sleep, O Lord? Awake, do not cast us off forever.
Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.
24 Why do You hide Your face? You forget our afflictions and our oppression,
Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?
25 For our soul has bowed to the dust, Our belly has cleaved to the earth.
Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.
26 Arise, a help to us, And ransom us for your kindness’ sake.
Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!
