Psalms 38
1 A PSALM OF DAVID. “TO CAUSE TO REMEMBER.” YHWH, do not reprove me in Your wrath, Nor discipline me in Your fury.
Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.
2 For Your arrows have come down on me, And You let down Your hand on me.
Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.
3 Soundness is not in my flesh, Because of Your indignation, Peace is not in my bones, Because of my sin.
Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.
4 For my iniquities have passed over my head, As a heavy burden—too heavy for me.
Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
5 Stunk—my wounds have become corrupt, Because of my folly.
Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.
6 I have been bent down, I have been bowed down—to excess, I have gone mourning all the day.
Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.
7 For my flanks have been full of drought, And soundness is not in my flesh.
Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.
8 I have been feeble and struck—to excess, I have roared from disquietude of heart.
Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.
9 Lord, all my desire [is] before You, And my sighing has not been hid from You.
Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
10 My heart [is] panting, my power has forsaken me, And the light of my eyes, Even they are not with me.
Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.
11 My lovers and my friends stand aloof from before my plague. And my neighbors have stood far off.
Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 And those seeking my soul lay a snare, And those seeking my evil Have spoken mischievous things, And they meditate [on] deceits all the day.
Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.
13 And I, as deaf, do not hear. And as a mute one who does not open his mouth.
Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.
14 Indeed, I am as a man who does not hear, And in his mouth are no reproofs.
Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.
15 Because for You, O YHWH, I have waited, You answer, O Lord my God.
Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.
16 When I said, “Lest they rejoice over me, In the slipping of my foot they magnified themselves against me.”
Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.
17 For I am ready to halt, And my pain [is] continually before me.
Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;
18 For I declare my iniquity, I am sorry for my sin.
sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.
19 And my enemies [are] lively, They have been strong, and those hating me without cause, Have been multiplied.
Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,
20 And those paying evil for good accuse me, Because of my pursuing good.
jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.
21 Do not forsake me, O YHWH, My God, do not be far from me,
Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.
22 Hurry to help me, O Lord, my salvation!
Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.
