Psalms 38
1 A PSALM OF DAVID. “TO CAUSE TO REMEMBER.” YHWH, do not reprove me in Your wrath, Nor discipline me in Your fury.
Davidin Psalmi muistoksi. Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä kurita minua hirmuisuudessas!
2 For Your arrows have come down on me, And You let down Your hand on me.
Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.
3 Soundness is not in my flesh, Because of Your indignation, Peace is not in my bones, Because of my sin.
Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa minun luissani, minun synteini tähden.
4 For my iniquities have passed over my head, As a heavy burden—too heavy for me.
Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse; niinkuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.
5 Stunk—my wounds have become corrupt, Because of my folly.
Minun haavani haisevat ja mätänevät minun hulluuteni tähden.
6 I have been bent down, I have been bowed down—to excess, I have gone mourning all the day.
Minä käyn kymärässä ja kumarruksissa: yli päivää minä käyn murheissani.
7 For my flanks have been full of drought, And soundness is not in my flesh.
Sillä minun kupeeni peräti kuivettuvat, ja ei ole mitään tervettä minun ruumiissani.
8 I have been feeble and struck—to excess, I have roared from disquietude of heart.
Minä olen ylen paljon runneltu ja lyöty rikki: minä myrisen minun sydämeni kivusta.
9 Lord, all my desire [is] before You, And my sighing has not been hid from You.
Herra, sinun edessäs on kaikki minun haluni, ja minun huokaukseni ei ole sinulta salattu.
10 My heart [is] panting, my power has forsaken me, And the light of my eyes, Even they are not with me.
Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, ja minun silmäini valkeus ei ole minun tykönäni.
11 My lovers and my friends stand aloof from before my plague. And my neighbors have stood far off.
Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 And those seeking my soul lay a snare, And those seeking my evil Have spoken mischievous things, And they meditate [on] deceits all the day.
Jotka minun sieluani etsivät, ne virittelevät paulat minun eteeni, ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat sulaa pahuutta, ja petosta joka päivä ajattelevat.
13 And I, as deaf, do not hear. And as a mute one who does not open his mouth.
Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,
14 Indeed, I am as a man who does not hear, And in his mouth are no reproofs.
Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.
15 Because for You, O YHWH, I have waited, You answer, O Lord my God.
Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.
16 When I said, “Lest they rejoice over me, In the slipping of my foot they magnified themselves against me.”
Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.
17 For I am ready to halt, And my pain [is] continually before me.
Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.
18 For I declare my iniquity, I am sorry for my sin.
Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.
19 And my enemies [are] lively, They have been strong, and those hating me without cause, Have been multiplied.
Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.
20 And those paying evil for good accuse me, Because of my pursuing good.
Ja ne, jotka minulle maksavat pahalla hyvän, asettavat heitänsä minua vastaan, että minä hyvää noudatan.
21 Do not forsake me, O YHWH, My God, do not be far from me,
Älä hylkää minua, Herra: minun Jumalani, älä ole kaukana minusta!
22 Hurry to help me, O Lord, my salvation!
Riennä minua auttamaan, Herra, minun autuuteni!
