< Psalms 22 >
1 TO THE OVERSEER. [SET] ON “DOE OF THE MORNING.” A PSALM OF DAVID. My God, My God, why have You forsaken Me? Far from My salvation, The words of My roaring?
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.
2 My God, I call by day, and You do not answer, And by night, and am not silent.
Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.
3 And You [are] holy, Sitting—the Praise of Israel.
Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.
4 In You our fathers trusted; They trusted, and You deliver them.
Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
5 To You they cried, and were delivered, In You they trusted, and were not disappointed.
Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.
6 And I [am] a worm, and no man, A reproach of man, and despised of the people.
Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.
7 All beholding Me mock at Me, They make free with the lip—shake the head,
Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.
8 “Roll to YHWH, He delivers Him, He delivers Him, for He delighted in Him.”
Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.
9 For You [are] He bringing Me forth from the womb, Causing Me to trust, On the breasts of My mother.
Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.
10 On You I have been cast from the womb, From the belly of My mother You [are] My God.
Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 Do not be far from Me, For adversity is near, for there is no helper.
Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,
12 Many bulls have surrounded Me, Mighty ones of Bashan have surrounded Me,
Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.
13 They have opened their mouth against Me, A lion tearing and roaring.
Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.
14 I have been poured out as waters, And all my bones have separated themselves, My heart has been like wax, It is melted in the midst of My bowels.
Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.
15 My power is dried up as an earthen vessel, And My tongue is cleaving to My jaws.
Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.
16 And You appoint Me to the dust of death, For dogs have surrounded Me, A company of evildoers has surrounded Me, Piercing My hands and My feet.
Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.
17 I count all My bones—they look expectingly, They look on Me,
Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.
18 They apportion My garments to themselves, And they cause a lot to fall for My clothing.
He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.
19 And You, O YHWH, do not be far off, O My strength, hurry to help Me.
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!
20 Deliver My soul from the sword, My only one from the paw of a dog.
Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.
21 Save Me from the mouth of a lion And You have answered Me from the horns of the high places!
Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.
22 I declare Your Name to My brothers, In the midst of the assembly I praise You.
Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.
23 You who fear YHWH, praise Him, All the seed of Jacob, honor Him, And be afraid of Him, all you seed of Israel.
Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!
24 For He has not despised, nor detested, The affliction of the afflicted, Nor has He hidden His face from Him, And in His crying to Him He hears.
Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.
25 Of You My praise [is] in the great assembly. I complete My vows before His fearers.
Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.
26 The humble eat and are satisfied, Those seeking Him praise YHWH, Your heart lives forever.
Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.
27 Remember and return to YHWH, Do all the ends of the earth, And bow themselves before You, Do all families of the nations,
Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.
28 For to YHWH [is] the kingdom, And He is ruling among nations.
Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.
29 And the fat ones of earth have eaten, And they bow themselves, All going down to dust bow before Him, And he [who] has not revived his soul.
Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.
30 A seed serves Him, It is declared of the Lord to the generation.
Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.
31 They come and declare His righteousness, To a people that is born, that He has made!
He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.