< Psalms 132 >

1 A SONG OF THE ASCENTS. Remember, YHWH, for David, all his afflictions;
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
2 Who has sworn to YHWH, He has vowed to the Mighty One of Jacob:
Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
3 “If I enter into the tent of my house, If I go up on the couch of my bed,
En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
4 If I give sleep to my eyes, To my eyelids—slumber,
En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
5 Until I find a place for YHWH, dwelling places for the Mighty One of Jacob.”
Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
6 Behold, we have heard it in Ephratah, We have found it in the fields of the forest.
Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
7 We come into His dwelling places, We bow ourselves at His footstool.
Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
8 Arise, O YHWH, to Your rest, You, and the Ark of Your strength,
Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
9 Your priests put on righteousness, And Your pious ones cry aloud.
Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
10 For the sake of Your servant David, Do not turn back the face of Your anointed.
Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
11 YHWH has sworn truth to David, He does not turn back from it: “Of the fruit of your body, I set on the throne for you.
Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
12 If your sons keep My covenant, And My testimonies that I teach them, Their sons also forever and ever Sit on the throne for you.”
Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
13 For YHWH has fixed on Zion, He has desired [it] for a seat to Himself,
Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
14 “This [is] My rest forever and ever, Here I sit, for I have desired it.
Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
15 I greatly bless her provision, I satisfy her poor [with] bread,
Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
16 And I clothe her priests [with] salvation, And her pious ones sing aloud.
Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
17 There I cause a horn to spring up for David, I have arranged a lamp for My Anointed.
Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
18 I clothe His enemies [with] shame, And His crown flourishes on Him!”
Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.

< Psalms 132 >