Proverbs 6
1 My son! If you have been guarantor for your friend, Have struck your hand for a stranger,
Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
2 Have been snared with sayings of your mouth, Have been captured with sayings of your mouth,
Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
3 Do this now, my son, and be delivered, For you have come into the hand of your friend. Go, trample on yourself, and strengthen your friend,
ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
4 Do not give sleep to your eyes, And slumber to your eyelids,
Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
5 Be delivered as a roe from the hand, And as a bird from the hand of a fowler.
Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
6 Go to the ant, O slothful one, See her ways and be wise;
Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
7 Which has no captain, overseer, and ruler,
Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
8 She prepares her bread in summer, She has gathered her food in harvest.
Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
9 Until when, O slothful one, do you lie? When do you arise from your sleep?
Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
10 A little sleep, a little slumber, A little clasping of the hands to rest,
Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
11 And your poverty has come as a traveler, And your want as an armed man.
Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
12 A man of worthlessness, a man of iniquity, Walking [with] perverseness of mouth,
Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
13 Winking with his eyes, speaking with his feet, Directing with his fingers,
Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
14 Contrariness [is] in his heart, devising evil at all times, He sends forth contentions.
Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
15 Therefore his calamity comes suddenly, He is broken instantly—and no healing.
Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
16 These six has YHWH hated, Indeed, seven [are] abominations to His soul:
Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
17 High eyes, False tongues, And hands shedding innocent blood,
Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
18 A heart devising thoughts of vanity, Feet hastening to run to evil,
Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
19 A false witness [who] breathes out lies, And one sending forth contentions between brothers.
Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
20 Keep, my son, the command of your father, And do not leave the law of your mother.
Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
21 Bind them on your heart continually, Tie them on your neck.
Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
22 In your going up and down, it leads you, In your lying down, it watches over you, And you have awoken—it talks [with] you.
Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
23 For the command [is] a lamp, And the Law a light, And a way of life [are] reproofs of instruction,
Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
24 To preserve you from an evil woman, From the flattery of the tongue of a strange woman.
Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
25 Do not desire her beauty in your heart, And do not let her take you with her eyelids.
Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
26 For a harlot consumes to a cake of bread, And an adulteress hunts the precious soul.
Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
27 Does a man take fire into his bosom, And are his garments not burned?
Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
28 Does a man walk on the hot coals, And are his feet not scorched?
Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
29 So [is] he who has gone in to the wife of his neighbor, None who touches her is innocent.
Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
30 They do not despise the thief, When he steals to fill his soul when he is hungry,
Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
31 And being found he repays sevenfold, He gives all the substance of his house.
Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
32 He who commits adultery [with] a woman lacks heart, He who does it is destroying his soul.
Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
33 He finds a stroke and shame, And his reproach is not wiped away,
Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
34 For jealousy [is] the fury of a man, And he does not spare in a day of vengeance.
Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
35 He does not accept the appearance of any atonement, Indeed, he does not consent, Though you multiply bribes!
Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.
