Proverbs 17
1 Better [is] a dry morsel, and rest with it, Than a house full of the sacrifices of strife.
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 A wise servant rules over a son causing shame, And he apportions an inheritance in the midst of brothers.
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 A refining pot [is] for silver, and a furnace for gold, And the trier of hearts [is] YHWH.
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 An evildoer is attentive to lips of vanity, Falsehood is giving ear to a mischievous tongue.
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Whoever is mocking at the poor Has reproached his Maker, Whoever is rejoicing at calamity is not acquitted.
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Sons’ sons [are] the crown of old men, And the glory of sons [are] their fathers.
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 A lip of excellence is not fitting for a fool, much less a lip of falsehood for a noble.
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 A stone of grace [is] the bribe in the eyes of its possessors, Wherever it turns, it prospers.
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 Whoever is covering transgression is seeking love, And whoever is repeating a matter Is separating a familiar friend.
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 Rebuke comes down on the intelligent More than one hundred stripes on a fool.
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 An evil man seeks only rebellion, And a fierce messenger is sent against him.
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 The meeting of a bereaved bear by a man, And—not a fool in his folly.
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Whoever is returning evil for good, Evil does not move from his house.
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 The beginning of contention [is] a letting out of waters, And leave the strife before it is meddled with.
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 Whoever is justifying the wicked, And condemning the righteous, Even both of these [are] an abomination to YHWH.
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Why [is] this—a price in the hand of a fool to buy wisdom, And a heart—there is none?
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 The friend is loving at all times, And a brother is born for adversity.
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 A man lacking heart is striking hands, He becomes a guarantor before his friend.
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 Whoever is loving transgression is loving debate, Whoever is making his entrance high is seeking destruction.
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 The perverse of heart does not find good, And the [one] turned in his tongue falls into evil.
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 Whoever is begetting a fool has affliction for it, Indeed, the father of a fool does not rejoice.
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 A rejoicing heart does good to the body, And a struck spirit dries the bone.
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 The wicked takes a bribe from the bosom, To turn aside the paths of judgment.
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 The face of the intelligent [is] to wisdom, And the eyes of a fool—at the end of the earth.
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 A foolish son [is] a provocation to his father, And bitterness to her bearing him.
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Also, [it] is not good to fine the righteous, To strike nobles for uprightness.
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 One acquainted with knowledge is sparing his words, And the cool of temper [is] a man of understanding.
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Even a fool keeping silence is reckoned wise, He who is shutting his lips [seems] intelligent!
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
