Proverbs 17
1 Better [is] a dry morsel, and rest with it, Than a house full of the sacrifices of strife.
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
2 A wise servant rules over a son causing shame, And he apportions an inheritance in the midst of brothers.
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
3 A refining pot [is] for silver, and a furnace for gold, And the trier of hearts [is] YHWH.
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
4 An evildoer is attentive to lips of vanity, Falsehood is giving ear to a mischievous tongue.
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
5 Whoever is mocking at the poor Has reproached his Maker, Whoever is rejoicing at calamity is not acquitted.
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
6 Sons’ sons [are] the crown of old men, And the glory of sons [are] their fathers.
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
7 A lip of excellence is not fitting for a fool, much less a lip of falsehood for a noble.
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
8 A stone of grace [is] the bribe in the eyes of its possessors, Wherever it turns, it prospers.
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
9 Whoever is covering transgression is seeking love, And whoever is repeating a matter Is separating a familiar friend.
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
10 Rebuke comes down on the intelligent More than one hundred stripes on a fool.
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
11 An evil man seeks only rebellion, And a fierce messenger is sent against him.
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
12 The meeting of a bereaved bear by a man, And—not a fool in his folly.
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
13 Whoever is returning evil for good, Evil does not move from his house.
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
14 The beginning of contention [is] a letting out of waters, And leave the strife before it is meddled with.
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
15 Whoever is justifying the wicked, And condemning the righteous, Even both of these [are] an abomination to YHWH.
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
16 Why [is] this—a price in the hand of a fool to buy wisdom, And a heart—there is none?
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
17 The friend is loving at all times, And a brother is born for adversity.
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
18 A man lacking heart is striking hands, He becomes a guarantor before his friend.
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
19 Whoever is loving transgression is loving debate, Whoever is making his entrance high is seeking destruction.
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
20 The perverse of heart does not find good, And the [one] turned in his tongue falls into evil.
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
21 Whoever is begetting a fool has affliction for it, Indeed, the father of a fool does not rejoice.
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
22 A rejoicing heart does good to the body, And a struck spirit dries the bone.
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
23 The wicked takes a bribe from the bosom, To turn aside the paths of judgment.
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
24 The face of the intelligent [is] to wisdom, And the eyes of a fool—at the end of the earth.
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
25 A foolish son [is] a provocation to his father, And bitterness to her bearing him.
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
26 Also, [it] is not good to fine the righteous, To strike nobles for uprightness.
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
27 One acquainted with knowledge is sparing his words, And the cool of temper [is] a man of understanding.
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
28 Even a fool keeping silence is reckoned wise, He who is shutting his lips [seems] intelligent!
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
