Luke 18
1 And He also spoke an allegory to them, that it is always necessary to pray and not to faint,
Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.
2 saying, “A certain judge was in a certain city—he is not fearing God, and he is not regarding man—
Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
3 and a widow was in that city, and she was coming to him, saying, Do me justice on my opponent,
Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.
4 and he would not for a time, but after these things he said in himself, Even if I do not fear God, and do not regard man,
Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
5 yet because this widow gives me trouble, I will do her justice, lest, continuously coming, she may bruise me.”
niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."
6 And the LORD said, “Hear what the unrighteous judge says:
Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
7 and will God not execute justice to His chosen ones, who are crying to Him day and night—bearing long in regard to them?
Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
8 I say to you that He will execute justice to them quickly; but the Son of Man having come, will He find faith on the earth?”
Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
9 And He also spoke to some who have been trusting in themselves that they were righteous, and have been despising the rest, this allegory:
Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:
10 “Two men went up to the temple to pray, one a Pharisee, and the other a tax collector;
"Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.
11 the Pharisee having stood by himself, thus prayed: God, I thank You that I am not as the rest of men, rapacious, unrighteous, adulterers, or even as this tax collector;
Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.
12 I fast twice in the week, I give tithes of all things—as many as I possess.
Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.'
13 And the tax collector, having stood far off, would not even lift up the eyes to the sky, but was striking on his breast, saying, God be propitious to me—the sinner!
Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.
14 I say to you, this one went down declared righteous, to his house, rather than that one: for everyone who is exalting himself will be humbled, and he who is humbling himself will be exalted.”
Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."
15 And they were also bringing the babies near, that He may touch them, and the disciples having seen, rebuked them,
Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.
16 and Jesus having called them near, said, “Permit the little children to come to Me, and do not forbid them, for of such is the Kingdom of God;
Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
17 truly I say to you, whoever may not receive the Kingdom of God as a little child, may not enter into it.”
Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
18 And a certain ruler questioned Him, saying, “Good Teacher, what having done—will I inherit continuous life?” (aiōnios g166)
Ja eräs hallitusmies kysyi häneltä sanoen: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (aiōnios g166)
19 And Jesus said to him, “Why do you call Me good? No one [is] good, except one—God;
Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin.
20 you have known the commands: You may not commit adultery, You may not murder, You may not steal, You may not bear false witness, Honor your father and your mother.”
Käskyt sinä tiedät: 'Älä tee huorin', 'Älä tapa', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."
21 And he said, “All these I kept from my youth”;
Mutta hän sanoi: "Tätä kaikkea minä olen noudattanut nuoruudestani asti".
22 and having heard these things, Jesus said to him, “Yet one thing to you is lacking: all things—as many as you have—sell, and distribute to the poor, and you will have treasure in Heaven, and come, follow Me”;
Kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".
23 and he, having heard these things, became very sorrowful, for he was exceedingly rich.
Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli sangen rikas.
24 And Jesus having seen him become very sorrowful, said, “How hardly will those having riches enter into the Kingdom of God!
Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, sanoi hän: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!
25 For it is easier for a camel to enter through the eye of a needle, than for a rich man to enter into the Kingdom of God.”
Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
26 And those who heard, said, “And who is able to be saved?”
Niin ne, jotka sen kuulivat, sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"
27 And He said, “The things impossible with men are possible with God.”
Mutta hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista".
28 And Peter said, “Behold, we left all, and followed You”;
Silloin Pietari sanoi: "Katso, me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua".
29 and He said to them, “Truly I say to you that there is not one who left house, or parents, or brothers, or wife, or children, for the sake of the Kingdom of God,
Niin hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista,
31 And having taken the Twelve aside, He said to them, “Behold, we go up to Jerusalem, and all things will be accomplished that have been written through the prophets to the Son of Man,
Ja hän otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.
32 for He will be delivered up to the nations, and will be mocked, and insulted, and spit on,
Sillä hänet annetaan pakanain käsiin, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään;
33 and having scourged they will put Him to death, and on the third day He will rise again.”
ja ruoskittuaan he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös."
34 And they understood none of these things, and this saying was hid from them, and they were not knowing the things said.
Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.
35 And it came to pass, in His coming near to Jericho, a certain blind man was sitting beside the way begging,
Ja hänen lähestyessään Jerikoa eräs sokea istui tien vieressä kerjäten.
36 and having heard a multitude going by, he was inquiring what this may be,
Ja kuullessaan, että siitä kulki kansaa ohi, hän kyseli, mitä se oli.
37 and they brought him word that Jesus the Nazarene passes by,
He ilmoittivat hänelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menevän ohitse.
38 and he cried out, saying, “Jesus, Son of David, deal kindly with me”;
Niin hän huusi sanoen: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!"
39 and those going before were rebuking him, that he might be silent, but he was crying out much more, “Son of David, deal kindly with me!”
Ja edelläkulkijat nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan; mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua!"
40 And Jesus having stood, commanded him to be brought to Him, and he having come near, He questioned him,
Silloin Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet tykönsä. Ja hänen tultuaan lähelle Jeesus kysyi häneltä:
41 saying, “What do you will I will do to you?” And he said, “Lord, that I may receive sight.”
"Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Hän sanoi: "Herra, että saisin näköni jälleen".
42 And Jesus said to him, “Receive your sight; your faith has saved you”;
Niin Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut".
43 and instantly he received sight, and was following Him, glorifying God; and all the people, having seen, gave praise to God.
Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa.
