< Joshua 17 >
1 And the lot is for the tribe of Manasseh (for he [is] firstborn of Joseph), for Machir firstborn of Manasseh, father of Gilead, for he has been a man of war, and his are Gilead and Bashan.
Ja arpa lankesi Manassen sukukunnalle, sillä hän oli Josephin esikoinen, ja se lankesi Makirille Manassen esikoiselle, Gileadin isälle; sillä hän oli jalo sotamies, sentähden sai hän Gileadin ja Basanin.
2 And there is [a lot] for the sons of Manasseh who are left, for their families; for the sons of Abiezer, and for the sons of Helek, and for the sons of Asriel, and for the sons of Shechem, and for the sons of Hepher, and for the sons of Shemida; these [are] the children of Manasseh son of Joseph—the males—by their families.
Muille Manassen lapsille myös lankesi arpa heidän sukukuntainsa jälkeen: Abieserin lapsille, Helekin lapsille, Asrielin lapsille, Sekemin lapsille, Hepherin lapsille ja Semidan lapsille. Nämät ovat Manassen Josephin pojan lapset, jotka olivat miehenpuolet heidän suvuissansa.
3 As for Zelophehad, son of Hepher, son of Gilead, son of Machir, son of Manasseh, he has no children except daughters, and these [are] the names of his daughters: Mahlah, and Noah, Hoglah, Milcah, and Tirzah,
Mutta Zelophkadilla Hepherin pojalla, Gileadin pojan, Makirin pojan, Manassen pojan, ei ollut yhtään poikaa, vaan tyttäriä; ja nämät ovat hänen tytärtensä nimet: Makla ja Noa, Hogla, Milka ja Tirtsa.
4 and they draw near before Eleazar the priest, and before Joshua son of Nun, and before the princes, saying, “YHWH commanded Moses to give an inheritance to us in the midst of our brothers”; and he gives to them, at the command of YHWH, an inheritance in the midst of the brothers of their father.
Ja he menivät papin Eleatsarin ja Josuan Nunin pojan ja ylimmäisten tykö, ja sanoivat: Herra käski Moseksen antaa meille perinnön meidän veljeimme sekaan; ja hän antoi myös heille perinnön heidän isänsä veljein sekaan, Herran käskyn jälkeen.
5 And ten portions fall [to] Manasseh, apart from the land of Gilead and Bashan, which [are] beyond the Jordan;
Mutta Manasselle tuli kymmenen osaa, paitsi Gileadin ja Basanin maata, jotka ovat tuolla puolella Jordania;
6 for the daughters of Manasseh have inherited an inheritance in the midst of his sons, and the land of Gilead has been for the sons of Manasseh who are left.
Sillä Manassen tyttäret saivat perinnön hänen poikainsa seassa; ja Gileadin maa oli annettu muille Manassen pojille.
7 And the border of Manasseh is from Asher to Michmethah, which [is] on the front of Shechem, and the border has gone on to the right, to the inhabitants of En-Tappuah.
Ja Manassen raja oli Asserista Mihmetatiin asti, joka on Sikemin edessä, ja menee ulos oikian käden puoleen niihin asti, kuin asuivat EnTapuassa.
8 The land of Tappuah has been for Manasseh, and Tappuah to the border of Manasseh for the sons of Ephraim.
Tapuan maa tuli Manasselle, mutta Tapua Manassen rajalla Ephraimin lapsille.
9 And the border has come down [to] the Brook of Kanah, southward of the brook; these cities of Ephraim [are] in the midst of the cities of Manasseh, and the border of Manasseh [is] on the north of the brook, and its outgoings are at the sea.
Sitte tulee se alas NahalKanaan asti etelään päin velikaupungeita, jotka Ephraimin omat ovat, Manassen kaupunkien seassa. Mutta pohjan puolesta ovat Manassen rajat ojaan asti, ja niiden ääret ovat meren tykönä,
10 Southward [is] for Ephraim and northward for Manasseh, and the sea is his border, and in Asher they meet on the north, and in Issachar on the east.
Sillä Ephraimin maa on etelän puolella ja Manassen pohjan puolella, niin että meri on heidän rajansa, ja ulottuu Asseriin saakka pohjan puolesta, ja Isaskariin asti idän puolesta.
11 And in Issachar and in Asher, Manasseh has Beth-Shean and its towns, and Ibleam and its towns, and the inhabitants of Dor and its towns, and the inhabitants of En-Dor and its towns, and the inhabitants of Taanach and its towns, and the inhabitants of Megiddo and its towns—three counties.
Niin oli Manassella Isaskarin ja Asserin seassa BetSean ja hänen tyttärensä, Jiblaam ja hänen tyttärensä, ja Dorin asuvaiset tyttärinensä, ja EnDorin asuvaiset tyttärinensä, ja Taanan asuvaiset tyttärinensä, Megiddon asuvaiset tyttärinensä, ja kolmas osa Naphetista.
12 And the sons of Manasseh have not been able to occupy these cities, and the Canaanite is desirous to dwell in this land,
Ja Manassen lapset ei voineet ajaa niiden kaupunkien asuvaisia ulos, vaan Kanaanealaiset rupesivat asumaan siinä maassa.
13 and it comes to pass, when the sons of Israel have been strong, that they put the Canaanite to forced labor, and have not utterly dispossessed him.
Mutta kuin Israelin lapset vahvistuivat, tekivät he Kanaanealaiset verollisiksi, ja ei ajaneet heitä ollenkaan pois.
14 And the sons of Joseph speak with Joshua, saying, “Why have you given an inheritance to me—one lot and one portion, and I [am] a numerous people? YHWH has blessed me until now.”
Silloin puhuivat Josephin lapset Josualle ja sanoivat: miksi et minulle enempää antanut, kuin yhden arvan ja osan, perinnöksi, ja minä olen kuitenkin suuri kansa, niinkuin Herra on minun tähän asti siunannut?
15 And Joshua says to them, “If you [are] a numerous people, go up to the forest for yourself, then you have created [a place] for yourself there in the land of the Perizzite and of the Rephaim, when Mount Ephraim has been narrow for you.”
Niin Josua sanoi heille: ettäs olet suuri kansa, niin mene metsään ja perkaa siellä sinulles siaa, Pheresiläisten ja uljasten maalla, jos Ephraimin vuori on sinulle ahtaimmaksi.
16 And the sons of Joseph say, “The mountain is not enough for us, and a chariot of iron [is] with every Canaanite who is dwelling in the land of the valley—to him who [is] in Beth-Shean and its towns, and to him who [is] in the Valley of Jezreel.”
Niin sanoivat Josephin lapset: ei ne vuoret meille täydy, sillä kaikilla Kanaanealaisilla, jotka asuvat maan laaksoissa, ovat rautavaunut, ja BetSeanin asuvaisilla ja hänen tyttärillänsä, ja Jisreelin laaksossa asuvaisilla.
17 And Joshua speaks to the house of Joseph, to Ephraim and to Manasseh, saying, “You [are] a numerous people, and have great power; you do not have [only] one lot,
Josua puhui Josephin huoneelle, Ephraimille ja Manasselle, sanoen: sinä olet suuri ja väkevä kansa, ei sinulla pidä oleman yksi arpa.
18 because the mountain is yours; because it [is] a forest—you have created it, and its outgoings have been yours; because you dispossess the Canaanite, though it has chariots of iron—though it [is] strong.”
Sillä vuori pitää myös sinun omas oleman, jossa metsää on, siellä perkaa ympärilläs, ja sinulla pitää oleman sen ääret; sillä sinä ajat Kanaanealaiset pois, vaikka heillä rautavaunut ovat, ja vaikka he väkevät ovat.