< John 6 >
1 After these things Jesus went away beyond the Sea of Galilee (of Tiberias),
Sen jälkeen Jeesus meni Galileaan, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle.
2 and there was following Him a great multitude, because they were seeing His signs that He was doing on the ailing;
Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.
3 and Jesus went up to the mountain, and He was sitting with His disciples there,
Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa.
4 and the Passover was near, the celebration of the Jews.
Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.
5 Jesus then having lifted up [His] eyes and having seen that a great multitude comes to Him, says to Philip, “From where will we buy loaves, that these may eat?”
Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?"
6 And this He said, trying him, for He Himself had known what He was about to do.
Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä.
7 Philip answered Him, “Two hundred denarii worth of loaves are not sufficient to them, that each of them may receive some little”;
Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän".
8 one of His disciples—Andrew, the brother of Simon Peter—says to Him,
Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:
9 “There is one little boy here who has five barley loaves and two fishes, but these—what are they to so many?”
"Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?"
10 And Jesus said, “Make the men to sit down”; and there was much grass in the place, the men then sat down, in number, as it were, five thousand,
Jeesus sanoi: "Asettakaa kansa aterioimaan". Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, laskeutuivat maahan.
11 and Jesus took the loaves, and having given thanks He distributed [them] to the disciples, and the disciples to those reclining, in like manner, also of the little fishes as much as they wished.
Ja Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli istuville; samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat.
12 And when they were filled, He says to His disciples, “Gather together the broken pieces that are left over, that nothing may be lost”;
Mutta kun he olivat ravitut, sanoi hän opetuslapsillensa: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan".
13 they gathered together, therefore, and filled twelve hand-baskets with broken pieces, from the five barley loaves that were over to those having eaten.
Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.
14 The men, then, having seen the sign that Jesus did, said, “This is truly the Prophet who is coming into the world”;
Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva".
15 Jesus, therefore, having known that they are about to come, and to seize Him by force that they may make Him king, retired again to the mountain Himself alone.
Kun nyt Jeesus huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä.
16 And when evening came, His disciples went down to the sea,
Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas järven rantaan,
17 and having entered into the boat, they were going over the sea to Capernaum, and darkness had already come, and Jesus had not come to them,
astuivat venheeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle, Kapernaumiin. Ja oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen;
18 the sea also—a great wind blowing—was being raised,
ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.
19 having pushed onward, therefore, about twenty-five or thirty stadia, they behold Jesus walking on the sea, and coming near to the boat, and they were afraid;
Kun he olivat soutaneet noin viisikolmatta tai kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venhettä; ja he peljästyivät.
20 and He says to them, “I AM; do not be afraid”;
Mutta hän sanoi heille: "Minä se olen; älkää peljätkö".
21 they were willing then to receive Him into the boat, and immediately the boat came to the land to which they were going.
Niin he tahtoivat ottaa hänet venheeseen, ja kohta venhe saapui sen maan rantaan, jonne he olivat matkalla.
22 On the next day, the multitude that was standing on the other side of the sea, having seen that there was no other little boat there except one—that into which His disciples entered—and that Jesus did not go in with His disciples into the little boat, but His disciples went away alone
Seuraavana päivänä kansa yhä vielä oli järven toisella puolella, sillä he olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta venhettä kuin se yksi ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa venheeseen, vaan että hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois.
23 (and other little boats came from Tiberias, near the place where they ate the bread, the LORD having given thanks),
Kuitenkin oli muita venheitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, sittenkuin Herra oli lausunut kiitoksen.
24 when therefore the multitude saw that Jesus is not there, nor His disciples, they also entered into the boats themselves, and came to Capernaum seeking Jesus;
Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.
25 and having found Him on the other side of the sea, they said to Him, “Rabbi, when have You come here?”
Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"
26 Jesus answered them and said, “Truly, truly, I say to you, you seek Me, not because you saw signs, but because you ate of the loaves, and were satisfied;
Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi.
27 do not work for the food that is perishing, but for the food that is remaining to continuous life, which the Son of Man will give to you, for the Father sealed Him—[even] God.” (aiōnios )
Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut." (aiōnios )
28 Therefore they said to Him, “What may we do that we may work the works of God?”
Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?"
29 Jesus answered and said to them, “This is the work of God, that you may believe in Him whom He sent.”
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".
30 Therefore they said to Him, “What sign, then, do You do, that we may see and may believe You? What do You work?
He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet?
31 Our fathers ate the manna in the wilderness, according as it is having been written: He gave them bread out of Heaven to eat.”
Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'."
32 Jesus, therefore, said to them, “Truly, truly, I say to you, Moses did not give you the bread out of Heaven, but My Father gives you the true bread out of Heaven;
Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.
33 for the bread of God is Him coming down out of Heaven, and giving life to the world.”
Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
34 Therefore they said to Him, “Lord, always give us this bread.”
Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää".
35 And Jesus said to them, “I AM the bread of life; he who is coming to Me may not hunger, and he who is believing in Me may not thirst—at any time;
Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
36 but I said to you that you also have seen Me, and you do not believe;
Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.
37 all that the Father gives to Me will come to Me; and him who is coming to Me, I will never cast outside,
Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
38 because I have come down out of Heaven, not that I may do My will, but the will of Him who sent Me.
Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
39 And this is the will of the Father who sent Me, that all that He has given to Me, I may lose none of it, but may raise it up in the last day;
Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
40 and this is the will of Him who sent Me, that everyone who is beholding the Son, and is believing in Him, may have continuous life, and I will raise him up in the last day.” (aiōnios )
Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." (aiōnios )
41 The Jews, therefore, were murmuring at Him, because He said, “I AM the bread that came down out of Heaven”;
Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";
42 and they said, “Is this not Jesus, the Son of Joseph, whose father and mother we have known? How then does this One say, I have come down out of Heaven?”
ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"
43 Jesus answered, therefore, and said to them, “Do not murmur with one another;
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.
44 no one is able to come to Me if the Father who sent Me may not draw him, and I will raise him up in the last day;
Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
45 it is having been written in the Prophets: And they will all be taught of God; everyone, therefore, who heard from the Father, and learned, comes to Me;
Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.
46 not that anyone has seen the Father, except He who is from God, He has seen the Father.
Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.
47 Truly, truly, I say to you, he who is believing in Me has continuous life; (aiōnios )
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. (aiōnios )
48 I AM the bread of life;
Minä olen elämän leipä.
49 your fathers ate the manna in the wilderness and they died;
Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat.
50 this is the bread that is coming down out of Heaven, that anyone may eat of it, and not die.
Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi.
51 I AM the living bread that came down out of Heaven; if anyone may eat of this bread he will live—throughout the age; and the bread also that I will give is My flesh, that I will give for the life of the world.” (aiōn )
Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta." (aiōn )
52 The Jews, therefore, were striving with one another, saying, “How is this One able to give us [His] flesh to eat?”
Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?"
53 Jesus, therefore, said to them, “Truly, truly, I say to you, if you may not eat the flesh of the Son of Man, and may not drink His blood, you have no life in yourselves;
Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54 he who is eating My flesh, and is drinking My blood, has continuous life, and I will raise him up in the last day; (aiōnios )
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. (aiōnios )
55 for My flesh is truly food, and My blood is truly drink;
Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56 he who is eating My flesh, and is drinking My blood, remains in Me, and I in him.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
57 According as the living Father sent Me, and I live because of the Father, he also who is eating Me, even that one will live because of Me;
Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
58 this is the bread that came down out of Heaven; not as your fathers ate the manna, and died; he who is eating this bread will live—throughout the age.” (aiōn )
Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti." (aiōn )
59 He said these things in a synagogue, teaching in Capernaum;
Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.
60 many, therefore, of His disciples having heard, said, “This word is hard; who is able to hear it?”
Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?"
61 And Jesus having known in Himself that His disciples are murmuring about this, said to them, “Does this stumble you?
Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä?
62 If then you may behold the Son of Man going up where He was before?
Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!
63 It is the Spirit that is giving life; the flesh does not profit anything; the sayings that I speak to you are spirit, and they are life;
Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
64 but there are certain of you who do not believe”; for Jesus had known from the beginning who they are who are not believing, and who is he who will deliver Him up,
Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.
65 and He said, “Because of this I have said to you, No one is able to come to Me if it may not have been given him from My Father.”
Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna".
66 From this [time] many of His disciples went away backward, and were no longer walking with Him,
Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.
67 Jesus, therefore, said to the Twelve, “Do you also wish to go away?”
Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"
68 Simon Peter, therefore, answered Him, “Lord, to whom will we go? You have sayings of continuous life; (aiōnios )
Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; (aiōnios )
69 and we have believed, and we have known, that You are the Christ, the Son of the living God.”
ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."
70 Jesus answered them, “Did I not choose you—the Twelve? And of you—one is a devil.”
Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele."
71 And He spoke of Judas, [son] of Simon Iscariot, for he was about to deliver Him up, being one of the Twelve.
Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.