< Job 32 >

1 And these three men cease from answering Job, for he [is] righteous in his own eyes,
Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.
2 and the anger of Elihu son of Barachel the Buzite burns, of the family of Ram; his anger has burned against Job, because of his justifying himself more than God;
Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,
3 and his anger has burned against his three friends, because that they have not found an answer, and condemn Job.
Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.
4 And Elihu has waited earnestly beside Job with words, for they are older than he in days.
Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.
5 And Elihu sees that there is no answer in the mouth of the three men, and his anger burns.
Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.
6 And Elihu son of Barachel the Buzite answers and says: “I [am] young in days, and you [are] aged; Therefore I have feared, And am afraid of showing you my opinion.
Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.
7 I said, Days speak, And a multitude of years teach wisdom.
Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.
8 Surely a spirit is in man, And the breath of the Mighty One Causes them to understand.
Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.
9 The multitude are not wise, Nor do the aged understand judgment.
Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.
10 Therefore I have said: Listen to me, I show my opinion—even I.
Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.
11 Behold, I have waited for your words, I give ear to your reasons, Until you search out sayings.
Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.
12 And to you I attend, And behold, there is no reasoner for Job, [Or] answerer of his sayings among you.
Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.
13 Lest you say, We have found wisdom, God thrusts him away, not man.
Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.
14 And he has not set words in array for me, And I do not answer him with your sayings.
Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.
15 (They have broken down, They have not answered again, They removed words from themselves.
He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.
16 And I have waited, but they do not speak, For they have stood still, They have not answered anymore.)
Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.
17 I answer, even I—my share, I show my opinion—even I.
Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.
18 For I have been full of words, The spirit of my breast has distressed me,
Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.
19 Behold, my breast [is] as wine not opened, It is broken up like new bottles.
Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.
20 I speak, and there is refreshment to me, I open my lips and answer.
Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.
21 Please do not let me accept the face of any, Nor give flattering titles to man,
En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.
22 For I have not known to give flattering titles, My Maker takes me away in a little.”
Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.

< Job 32 >