Job 31
1 “I made a covenant for my eyes, And how do I attend to a virgin?
"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!
2 And what [is] the portion of God from above? And the inheritance of the Mighty from the heights?
Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?
3 Is not calamity to the perverse? And strangeness to workers of iniquity?
Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.
4 Does He not see my ways, And number all my steps?
Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?
5 If I have walked with vanity, And my foot hurries to deceit,
Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,
6 He weighs me in righteous balances, And God knows my integrity.
punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.
7 If my step turns aside from the way, And my heart has gone after my eyes, And blemish has cleaved to my hands,
Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,
8 Let me sow—and another eat, And let my products be rooted out.
niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.
9 If my heart has been enticed by a woman, And I laid wait by the opening of my neighbor,
Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,
10 Let my wife grind to another, And let others bend over her.
niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;
11 For it [is] a wicked thing, and a judicial iniquity;
sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,
12 For it [is] a fire, it consumes to destruction, And takes root among all my increase,
tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.
13 If I despise the cause of my manservant, And of my handmaid, In their contending with me,
Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,
14 Then what do I do when God arises? And when He inspects, What do I answer Him?
niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?
15 Did He that made me in the womb not make him? Indeed, One prepares us in the womb.
Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?
16 If I withhold the poor from pleasure, And consume the eyes of the widow,
Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?
17 And I eat my morsel by myself, And the orphan has nothing [to] eat of it,
Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?
18 (But from my youth He grew up with me as [with] a father, And from the belly of my mother I am led),
En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.
19 If I see [any] perishing without clothing, And there is no covering for the needy,
Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,
20 If his loins have not blessed me, And from the fleece of my sheep He does not warm himself,
jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,
21 If I have waved my hand at the fatherless, When I see [him] in the gate of my court,
jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,
22 Let my shoulder fall from its blade, And the bone from my arm be broken.
niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.
23 For calamity [from] God [is] a dread to me, And because of His excellence I am not able.
Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.
24 If I have made gold my confidence, And to the pure gold have said, My trust;
Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',
25 If I rejoice because my wealth [is] great, And because my hand has found abundance,
jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,
26 If I see the light when it shines, And the precious moon walking,
jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,
27 And my heart is enticed in secret, And my hand kisses my mouth,
sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,
28 It also [is] a judicial iniquity, For I had lied to God above.
niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.
29 If I rejoice at the ruin of my hater, And stirred up myself when evil found him,
Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?
30 Indeed, I have not permitted my mouth to sin, To ask with an oath his life.
En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.
31 If not, say, O men of my tent: O that we had of his flesh, we are not satisfied.
Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?
32 A stranger does not lodge in the street, I open my doors to the traveler.
Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.
33 If I have covered my transgressions as Adam, To hide my iniquity in my bosom,
Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,
34 Because I fear a great multitude, And the contempt of families frightens me, Then I am silent, I do not go out of the opening.
säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?
35 Who gives to me a hearing? Behold, my mark. The Mighty One answers me, And my adversary has written a bill.
Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!
36 If not—on my shoulder I take it up, I bind it [as] a crown on myself.
Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.
37 The number of my steps I tell Him, As a leader I approach Him.
Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.
38 If my land cries out against me, And together its furrows weep,
Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,
39 If I consumed its strength without money, And the life of its possessors, I have caused to breathe out,
jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,
40 Instead of wheat let a thorn go forth, And instead of barley a useless weed!” The words of Job are finished.
niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.
