Job 24
1 “For this reason from the Mighty One Times have not been hidden, And those knowing Him have not seen His days.
Siksi ei Kaikkivaltiaalta ole ajat salatut? ja ne, jotka hänen tuntevat, ei näe hänen päiviänsä?
2 They reach the borders, They have taken a drove away violently, Indeed, they do evil.
He siirtävät rajan, he ryöväävät lauman ja ruokkivat sen. '
3 They lead away the donkey of the fatherless, They take in pledge the ox of the widow,
He ajavat orpoin aasit pois, ja ottavat leskein härjät pantiksi.
4 They turn aside the needy from the way, Together have hid the poor of the earth.
Köyhäin täytyy tiellä paeta heitä, ja siviät maan päällä lymyttävät itsensä.
5 Behold, wild donkeys in a wilderness, They have gone out about their work, Seeking early for prey, A mixture for himself—food for young ones.
Katso, niinkuin metsä-aasit korvessa, lähtevät he ulos ja samoovat varhain saaliin perään: korvessa on jokaiselle heistä ruokaa, niin myös nuorukaisille.
6 They reap his provender in a field, And they glean the vineyard of the wicked.
He niittävät pellolla hänen tulonsa, ja poimivat ja hakevat jumalattoman viinamäessä.
7 They cause the naked to lodge without clothing. And there is no covering in the cold.
Alastoman antavat he maata ilman vaatetta ja peittämättä pakkasessa.
8 From the inundation of hills they are wet, And without a refuge—have embraced a rock.
Vuorten vuotamisesta tulevat he märäksi; ja ettei heillä yhtään turvaa ole, turvaavat he mäkiin.
9 They take away violently The orphan from the breast, And they lay a pledge on the poor.
He repivät orvot nisistä, ja panttaavat köyhän.
10 Naked, they have gone without clothing, And hungry—have taken away a sheaf.
Alastoman antavat he käydä verhotta, ja ottavat isoovaiselta jalalliset pois.
11 They make oil between their walls, They have trodden winepresses, and thirst.
He pusertavat öljyä huonettensa vaiheella, ja janoovat viinaa kuurnitessa.
12 Men groan because of enmity, And the soul of pierced ones cries, And God does not give praise.
He saattavat kansan kaupungissa huokaamaan, ja tapettuin sielut huutamaan: ja ei Jumala heitä rankaise.
13 They have been those rebelling against light, They have not discerned His ways, Nor abided in His paths.
Sentähden ovat he vilpistyneet valkeudesta, ja ei tunne sen tietä, ja ei palaja sen poluille.
14 The murderer rises at the light, He slays the poor and needy, And in the night he is as a thief.
Murhaaja nousee varhain ja tappaa köyhän ja tarvitsevan, ja on yöllä niinkuin varas.
15 And the eye of an adulterer Has observed the twilight, Saying, No eye beholds me. And he puts the face in secret.
Salavuoteisen silmät vartioitsevat hämärää, ja sanoo: ei minua yksikään silmä näe; ja luulee itsensä peitetyksi.
16 He has dug in the darkness—houses; By day they shut themselves up, They have not known light.
Pimeässä hän kaivaa itsensä huoneisiin, jotka he päivällä ovat itsellensä merkinneet, ja ei tahdo tietää valkeutta.
17 When together, morning [is] death-shade to them, When he discerns the terrors of death-shade.
Sillä vaikka aamu heille tulis, on se heille niinkuin pimeys; sillä hän tuntee pimeyden kauhistuksen.
18 He [is] light on the face of the waters, Their portion is vilified in the earth, He does not turn the way of vineyards.
Hän on keviä veden päällä, heidän osansa pitää kirotun oleman maalla; ja ei hän katso viinamäkien tietä.
Helvetti ottaa syntiset pois niinkuin pouta, ja niinkuin kuivuus kuluttaa lumisen veden. (Sheol h7585)
20 The womb forgets him, The worm sweetens [on] him, He is remembered no more, And wickedness is broken as a tree.
Laupius pitää unhottaman hänen, madot syövät hänen makeutensa, ei häntä pidä muistettaman; hän pitää särjettämän niinkuin lahopuu.
21 Treating evil the barren [who] does not bear, And he does no good [to] the widow,
Hän on saattanut murheelliseksi hedelmättömän, joka ei synnytä, ja ei tehnyt leskelle mitään hyvää.
22 And [God] has drawn the mighty by His power, He rises, and none believes in life.
Ja on vetänyt voimalliset allensa väellänsä; koska hän seisoo, ei pidä hänen tietämän elämästänsä.
23 He gives to him confidence, and he is supported, And His eyes [are] on their ways.
Hän tekee itsellensä levon, johon hän luottaa, ja hänen silmänsä katsovat heidän teitänsä.
24 They were high [for] a little, and they are not, And they have been brought low. They are shut up as all [others], And cut off as the head of an ear of grain.
He ovat vähän aikaa korotetut, vaan he tulevat tyhjään, ja kukistetaan, ja saavat lopun niinkuin kaikki kappaleet, ja niinkuin oas tähkäpäästä, lyödään he pois.
25 And if not now, who proves me a liar, And makes my word of nothing?”
Eikö se niin ole? kuka nuhtelee minua valhetteliaksi, ja minun sanani tyhjäksi tekee?
