Job 15
1 And Eliphaz the Temanite answers and says:
Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:
2 “Does a wise man answer [with] vain knowledge? And fill his belly [with] an east wind?
Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?
3 To reason with a word not useful? And speeches—no profit in them?
Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.
4 Indeed, you make reverence void, and diminish meditation before God.
Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.
5 For your mouth teaches your iniquity, And you choose the tongue of the cunning.
Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.
6 Your mouth declares you wicked, and not I, And your lips testify against you.
Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:
7 Are you the first man born? And were you formed before the heights?
Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?
8 Do you hear of the secret counsel of God? And withdraw wisdom to you?
Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?
9 What have you known, and we do not know? [What] do you understand, and it is not with us?
Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?
10 Both the gray-headed And the very aged [are] among us—Greater than your father [in] days.
Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.
11 Are the comforts of God too few for you? And a gentle word [is] with you,
Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?
12 Why does your heart take you away? And why are your eyes high?
Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?
13 Do you turn your spirit against God? And have brought out words from your mouth:
Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.
14 What [is] man that he is pure, And that he is righteous, one born of woman?
Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?
15 Behold, He puts no credence in His holy ones, And the heavens have not been pure in His eyes.
Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.
16 Also—surely abominable and filthy Is man drinking perverseness as water.
Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?
17 I show you—listen to me—And this I have seen and declare,
Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:
18 Which the wise declare—And have not hid—from their fathers.
Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.
19 To them alone was the land given, And a stranger did not pass over into their midst:
Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.
20 All [the] days of the wicked he is paining himself, And few years have been laid up for the terrible one.
Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.
21 A fearful voice [is] in his ears, In peace a destroyer comes to him.
Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.
22 He does not believe to return from darkness, And he watches for the sword.
Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.
23 He is wandering for bread: Where [is] it? He has known that ready at his hand Is a day of darkness.
Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.
24 Adversity and distress terrify him, They prevail over him as a king ready for a boaster.
Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.
25 For he stretched out his hand against God, And against the Mighty he makes himself mighty.
Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.
26 He runs to Him with a neck, With thick bosses of his shields.
Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.
27 For he has covered his face with his fat, And makes vigor over [his] confidence.
Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.
28 And he inhabits cities cut off, houses not dwelt in, That have been ready to become heaps.
Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.
29 He is not rich, nor does his wealth rise, Nor does he stretch out their continuance on earth.
Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.
30 He does not turn aside from darkness, A flame dries up his tender branch, And he turns aside at the breath of His mouth!
Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.
31 Do not let him put credence in vanity, He has been deceived, For vanity is his exchange.
Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.
32 It is not completed in his day, And his bending branch is not green.
Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.
33 He shakes off his unripe fruit as a vine, And casts off his blossom as an olive.
Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.
34 For the company of the profane [is] barren, And fire has consumed tents of bribery.
Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,
35 To conceive misery, and to bear iniquity, Even their heart prepares deceit.”
Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.
