Isaiah 52
1 Awake, awake, put on your strength, O Zion, Put on the garments of your beauty, Jerusalem—the Holy City; For the uncircumcised and unclean no longer enter into you again.
Nouse, nouse, Zion, pue väkevyytes päälles, kaunista sinuas jalosti, sinä pyhä kaupunki Jerusalem; sillä ei tästedes yksikään ympärileikkaamatoin eikä saastainen pidä sinussa hallitseman.
2 Shake yourself from dust, arise, sit, O Jerusalem, Bands of your neck have loosed themselves, O captive daughter of Zion.
Puhdista itses tomusta, nouse ja istu Jerusalem; päästä sinuas kahleista, sinä vangittu Zionin tytär.
3 For thus said YHWH: “You have been sold for nothing, And you are redeemed without money.”
Sillä näin sanoo Herra: te olette tyhjään myydyt, ja ilman rahaa te lunastetaan.
4 For thus said Lord YHWH: “My people went down at first To Egypt to sojourn there, And Asshur—he has oppressed it for nothing.
Sillä näin sanoo Herra, Herra: minun kansani meni ensin alas Egyptiin, olemaan siellä vieraana; ja Assur on heille väkivaltaa tehnyt ilman syytä.
5 And now, what [have] I here,” A declaration of YHWH, “That My people are taken for nothing? Its rulers cause howling,” A declaration of YHWH, “And My Name is continually despised all the day.
Vaan mitä nyt minulle tämän edestä tehdään? sanoo Herra; sillä minun kansani ilman syytä viedään pois? että ne, jotka heitä hallitsevat, saattavat heidät itkemään, sanoo Herra, ja minun nimeäni pilkataan päivä päivältä.
6 Therefore My people know My Name, Therefore, in that day, Surely I [am] He who is speaking, behold Me.”
Sentähden pitää minun kansani sinä päivänä minun nimeni tunteman, että minä itse olen se, joka puhun, katso, minä se olen.
7 How lovely on the mountains, Have been the feet of one proclaiming tidings, Sounding peace, proclaiming good tidings, Sounding salvation, Saying to Zion, “Your God has reigned.”
O kuinka suloiset ovat evankeliumin saarnaajain jalat vuorilla, jotka rauhaa julistavat, jotka hyvää saarnaavat, autuuden ilmoittavat, jotka Zionille sanovat: sinun Jumalas on kuningas.
8 The voice of your watchmen! They have lifted up the voice, together they cry aloud, Because they see eye to eye, In YHWH’s turning back [to] Zion.
Sinun vartias huutavat korkiasti ja iloitsevat ynnä, sillä se nähdään ilmeisesti, koska Herra kääntää Zionin.
9 Break forth, sing together, O ruins of Jerusalem, For YHWH has comforted His people, He has redeemed Jerusalem.
Iloitkaat ja riemuitkaat ynnä, te Jerusalemin autiot; sillä Herra on kansaansa lohduttanut, ja Jerusalemin päästänyt.
10 YHWH has made His holy arm bare Before the eyes of all the nations, And all the ends of the earth have seen The salvation of our God.
Herra on ilmoittanut pyhän käsivartensa kaikkein pakanain silmäin edessä, niin että kaikki maailman ääret näkevät meidän Jumalamme autuuden.
11 Turn aside, turn aside, go out from there, Do not touch the unclean, Go out from her midst, Be pure, who are carrying the weapons of YHWH.
Paetkaat, paetkaat, lähtekäät sieltä, ja älkäät mihinkään saastaiseen sattuko; menkäät ulos heidän tyköänsä, puhdistakaat teitänne, te jotka Herran kalua kannatte.
12 For you do not go out in haste, Indeed, you do not go on with flight, For YHWH [is] going before you, And the God of Israel [is] gathering you!
Sillä ei teidän pidä lähtemän nopiasti, eli vaeltaman pakenemisella; sillä Herra on lähtevä teidän edellänne, ja Israelin Jumala on kokoova teitä.
13 “Behold, My Servant acts wisely, He is high, and has been lifted up, And has been very high.”
Katso, minun palveliani tekee toimellisesti: hän korotetaan, nostetaan ylös, ja tulee sangen korkiaksi.
14 As many have been astonished at You (His appearance so marred by man, And His form by sons of men),
Niin että moni sinun ylitses hämmästyy, että hänen muotonsa on rumempi muita ihmisiä, ja hänen hahmonsa huonompi kuin ihmisten lasten.
15 So He sprinkles many nations. Kings shut their mouth concerning Him, For that which was not recounted to them they have seen, And that which they had not heard they have understood!
Mutta niin on hän monta pakanaa priiskottava, että myös kuningasten täytyy suunsa hänen edessänsä tukita; sillä joille ei mitään hänestä ilmoitettu ollut, nekin hänen ilolla näkevät, ja jota ei he kuulleet ole, sen ne ymmärtävät.
