Isaiah 4

1 And seven women have taken hold on one man, In that day, saying, “We eat our own bread, And we put on our own raiment, Only, let your name be called over us, Remove our reproach.”

Ja seitsemän vaimoa tarttuvat silloin yhteen mieheen, ja sanovat: me tahdomme itseämme elättää ja vaatettaa; anna meitä ainoastaan sinun nimelläs nimitettää, että häväistyksemme otettaisiin meiltä pois.

2 In that day is the Shoot of YHWH for desire and for glory, And the fruit of the earth For excellence and for beauty to the escaped of Israel.

Sinä päivänä on Herran vesa oleva rakas ja kallis; ja maan hedelmä jalo ja kaunis niiden tykönä, jotka Israelista vapahdetaan.

3 And it has been, he who is left in Zion, And he who is remaining in Jerusalem, “Holy” is said of him, Of everyone who is written for life in Jerusalem.

Ja on tapahtuva, että se joka Zionissa jäljellä on, ja se joka Jerusalemissa jäänyt on, pitää pyhäksi kutsuttaman; jokainen kuin kirjoitettu on eläväin seassa Jerusalemissa.

4 If the Lord has washed away The filth of daughters of Zion, And purges the blood of Jerusalem from her midst, By the spirit of judgment, and by the spirit of burning.

Silloin Herra pesee Zionin tytärten saastaisuuden, ja viruttaa Jerusalemin verenviat hänestä pois, tuomitsevan ja polttavan hengen kautta.

5 Then YHWH has created Over every fixed place of Mount Zion, And over her convocations, A cloud by day, and smoke, And the shining of a flaming fire by night, That over all glory—a safeguard,

Ja Herra saattaa kaiken Zionin vuoren asumisen ylitse, ja kussa ikänä se koottu on, päivällä pilven ja savun, ja tulen paisteen yöllä palamaan; sillä suojelus pitää oleman kaiken kunnian ylitse.

6 And a covering may be, For a shadow from drought by day, And for a refuge, and for a hiding place, From inundation and from rain!

Ja maja pitää oleman päivän varjoksi hellettä vastaan, ja turva ja varjelus rajuilmaa ja sadetta vastaan.