2 Samuel 17
1 And Ahithophel said to Absalom, “Please let me choose twelve thousand men, and I arise and pursue after David tonight,
Ja Ahitophel sanoi Absalomille: minä valitsen nyt kaksitoistakymmentä tuhatta miestä ja nousen tänä yönä ajamaan Davidia takaa.
2 and come on him, and he [will be] weary and feeble-handed, and I have caused him to tremble, and all the people who [are] with him have fled, and I have struck the king by himself,
Ja minä karkaan hänen päällensä, niinkauvan kuin hän on väsynyt ja heikko käsistä. Kuin minä hänen peljätän, että kaikki kansa pakenee, joka hänen tykönänsä on, niin lyön minä kuninkaan yksinänsä,
3 and I bring back all the people to you—as the turning back of the whole [except] the man whom you are seeking—[then] all the people are [at] peace.”
Ja palautan kaiken kansan sinun tykös. Kuin jokainen on sinun tykös palautettu, niinkuin sinä anonut olet, niin kaikki kansa on rauhassa.
4 And the word is right in the eyes of Absalom, and in the eyes of all [the] elderly of Israel.
Se näkyi oikia olevan Absalomille ja kaikille vanhimmille Israelissa.
5 And Absalom says, “Now call for Hushai the Archite also, and we hear what [is] in his mouth—even he.”
Mutta Absalom sanoi: kutsuttakoon myös Husai Arkilainen, ja kuulkaamme, mitä hän tästä asiasta sanoo.
6 And Hushai comes to Absalom, and Absalom speaks to him, saying, “According to this word Ahithophel has spoken; do we do his word? If not, you—speak.”
Ja kuin Husai tuli Absalomin tykö, puhui Absalom hänelle, sanoen: näitä Ahitophel on puhunut, sano sinä, pitääkö meidän niin tekemän, taikka ei?
7 And Hushai says to Absalom, “The counsel that Ahithophel has counseled [is] not good at this time.”
Niin Husai sanoi Absalomille: ei ole se hyvä neuvo, kuin Ahitophel tällä haavalla antanut on.
8 And Hushai says, “You have known your father and his men, that they [are] heroes, and they are bitter in soul as a bereaved bear in a field, and your father [is] a man of war, and does not lodge with the people;
Ja Husai sanoi vielä: sinä tunnet hyvin isäs ja hänen miehensä, että ne ovat väkevät ja vihaiset sydämestä niinkuin karhu, jolta pojat ovat otetut kedolla pois: on myös isäs sotamies, ja ei hän yöttele väkensä kanssa.
9 behold, now, he is hidden in one of the pits, or in one of the places, and it has been at the falling among them at the commencement, that the hearer has heard and said, There has been a slaughter among the people who [are] after Absalom;
Katso: nyt hän on lymyttänyt itsensä johonkuhun luolaan eli johonkuhun muuhun paikkaan: jos se nyt tapahtuis, että he nyt alussa kaatuisivat, ja se kuin sen kohta kuulis, niin hän sanois: siellä on tapahtunut suuri tappo sen kansan seassa, jotka Absalomia seurasivat.
10 and he also, the son of valor, whose heart [is] as the heart of the lion, utterly melts, for all Israel knows that your father is a hero, and those with him [are] sons of valor.
Niin rupeais todella jokainen pelkäämään, joka muutoin on väkevä sotamies, jonka sydän on kuin jalopeuran sydän; sillä kaikki Israel tietää, että isäs on väkevä, ja ne ovat jalot sotamiehet, jotka hänen kanssansa ovat.
11 So that I have counseled: let all Israel be diligently gathered to you, from Dan even to Beer-Sheba, as the sand that [is] by the sea for multitude, and you yourself are going in the midst;
Mutta sitä neuvoa minä annan, että sinä kokoat tykös kaiken Israelin, hamasta Danista BerSebaan asti, niin monta kuin santaa meren rannalla: ja sinä itse menet heidän kanssansa heidän seassansa.
12 and we have come to him in one of the places where he is found, and we [are] on him as the dew falls on the ground, and there has not been left of him and of all the men who [are] with him even one.
Niin me karkaamme hänen päällensä, kussa paikassa me hänen ikänä löydämme, ja karkaamme hänen päällensä, niinkuin kaste lankee maan päälle, ettemme yhtäkään jätä jäljelle kaikista hänen miehistänsä, jotka hänen kanssansa ovat.
13 And if he is gathered to a city, then they have caused all Israel to carry ropes to that city, and we have drawn it to the brook until there has not even been found a stone there.”
Mutta jos hän kokoo itsensä johonkuhun kaupunkiin, niin pitää koko Israelin siihen kaupunkiin heittämän köysiä; ja me vedämme sen virtaan siihenasti, ettei siitä löydetä yhtäkään kiveä.
14 And Absalom says—and all the men of Israel, “The counsel of Hushai the Archite [is] better than the counsel of Ahithophel”; and YHWH willed to make void the good counsel of Ahithophel for the sake of YHWH’s bringing the calamity to Absalom.
Niin sanoi Absalom ja jokainen mies Israelista: Husain Arkilaisen neuvo on parempi kuin Ahitophelin. Mutta Herra asetti sen niin, että Ahitophelin hyvä neuvo estettiin, että Herra saattais Absalomille onnettomuuden.
15 And Hushai says to Zadok and to Abiathar the priests, “Thus and thus Ahithophel has counseled Absalom and the elderly of Israel, and thus and thus I have counseled;
Ja Husai sanoi papille Zadokille ja AbJatarille: niin ja niin on Ahitophel Absalomia ja Israelin vanhempia neuvonut, mutta minä olen niin ja niin neuvonut.
16 and now, send quickly, and declare [it] to David, saying, Do not lodge in the plains of the wilderness tonight, and also, certainly pass over, lest there is a swallowing up of the king and of all the people who are with him.”
Niin lähettäkäät nyt kiiruusti matkaan, ja ilmoittakaat Davidille ja sanokaat: älä ole yötä kedolla korvessa, mutta riennä pois, ettei kuningas nieltäis ja kaikki väki joka hänen kanssansa on.
17 And Jonathan and Ahimaaz are standing at En-Rogel, and the maidservant has gone and declared [it] to them—and they go and have declared [it] to King David—for they are not able to be seen to go into the city.
Ja Jonatan ja Ahimaats seisoivat Rogelin lähteen tykönä, ja yksi piika meni ja sanoi sen heille, ja he menivät ja sanoivat sen kuningas Davidille; sillä ei he uskaltaneet näyttää itsiänsä, että olivat tulleet kaupunkiin.
18 And a youth sees them, and declares [it] to Absalom; and both of them go on quickly, and come to the house of a man in Bahurim, and he has a well in his court, and they go down there,
Mutta yksi palvelia sai heidät nähdä ja ilmoitti Absalomille. Ja he menivät nopiasti molemmin matkaansa ja tulivat Bahurimissa yhden miehen huoneesen, hänellä oli kaivo kartanossansa; ja he astuivat siihen sisälle.
19 and the woman takes and spreads the covering over the face of the well, and spreads the ground grain on it, and the thing has not been known.
Ja vaimo otti peitteen ja levitti kaivon päälle, ja hajoitti survotuita herneitä sen päälle; niin ettei sitä tuntunut.
20 And the servants of Absalom come to the woman at the house, and say, “Where [are] Ahimaaz and Jonathan?” And the woman says to them, “They passed over the brook of water”; and they seek, and have not found, and return to Jerusalem.
Kuin Absalomin palveliat tulivat vaimon tykö huoneeseen, sanoivat he: kussa on Ahimaats ja Jonatan? Vaimo sanoi heille: he menivät tuon vähän ojan ylitse. Ja kuin he olivat etsineet ja ei mitään löytäneet, menivät he Jerusalemiin jällensä.
21 And it comes to pass, after their going on, that they come up out of the well, and go and declare [it] to King David, and say to David, “Rise, and pass over the waters quickly, for thus has Ahithophel counseled against you.”
Ja kuin he olivat menneet pois, nousivat he kaivosta ylös, ja menivät matkaansa, ja ilmoittivat kuningas Davidille, ja sanoivat Davidille: nouskaat ja menkäät kiiruusti veden ylitse; sillä niin ja niin on Ahitophel pitänyt neuvoa teitä vastaan.
22 And David rises, and all the people who [are] with him, and they pass over the Jordan, until the morning light, until not one has been lacking who has not passed over the Jordan.
Silloin nousi David ja kaikki väki, joka hänen kanssansa oli, ja meni ennen päivän koittamaa Jordanin ylitse, ja ei yksikään puuttunut heistä, joka ei tullut Jordanin ylitse.
23 And Ahithophel has seen that his counsel was not done, and he saddles the donkey, and rises and goes to his house, to his city, and gives charge to his household, and strangles himself, and dies, and he is buried in the burying-place of his father.
Kuin Abitophel näki, ettei hänen neuvonsa jälkeen tehty, satuloitsi hän aasinsa, nousi ja meni huoneesensa ja kaupunkiinsa, ja toimitti huoneensa menot, ja hirtti itsensä; ja niin hän kuoli ja haudattiin isänsä hautaan.
24 And David came to Mahanaim, and Absalom passed over the Jordan, he and all the men of Israel with him;
Ja David tuli Mahanaimiin; ja Absalom meni Jordanin ylitse, hän ja kaikki Israelin miehet hänen kanssansa.
25 and Absalom has set Amasa over the host instead of Joab, and Amasa [is] a man’s son whose name is Ithra the Israeli who has gone in to Abigail, daughter of Nahash, sister of Zeruiah, mother of Joab;
Ja Absalom asetti Amasan Joabin siaan sodanpäämieheksi. Ja Amasa oli Jetran sen Jisreeliläisen poika, joka makasi Abigailin Nahaksen tyttären ZeruJan sisaren, Joabin äidin.
26 and Israel encamps with Absalom [in] the land of Gilead.
Mutta Israel ja Absalom sioittivat itsensä Gileadin maalle.
27 And it comes to pass at the coming in of David to Mahanaim, that Shobi son of Nahash, from Rabbah of the sons of Ammon, and Machir son of Ammiel, from Behold-Debar, and Barzillai the Gileadite, from Rogelim,
Kuin David oli tullut Mahanaimiin, toi Sobi Nahaksen poika, Ammonin lasten Rabbatista, ja Makir Amnielin poika Lodebarista ja Barsillai Gileadilainen Rogelimista
28 [have brought] bed, and basin, and earthen vessel, and wheat, and barley, and flour, and roasted [grain], and beans, and lentiles, and roasted [pulse],
Makausvaatteita, maljoja, saviastioita, nisuja, ohria, jauhoja, kuivatuita tähkäpäitä, papuja, herneitä ja tuletettuja herneitä,
29 and honey, and butter, and sheep, and cheese of cows; they have brought [these] near for David, and for the people who [are] with him to eat, for they said, “Your people [are] hungry, and weary, and thirsty, in the wilderness.”
Hunajaa, voita, lampaita ja lehmän juustoja, ne kantoivat he Davidille ja väelle, joka hänen kanssansa oli, ravinnoksi; sillä he ajattelivat: kansa rupee isoomaan, väsymään ja janoomaan korvessa.
