< 2 Samuel 12 >

1 And YHWH sends Nathan to David, and he comes to him, and says to him: “Two men have been in one city, one rich and one poor.
Ja Herra lähetti Natanin Davidin tykö. Kuin hän tuli hänen tykönsä, sanoi hän hänelle: kaksi miestä oli yhdessä kaupungissa, toinen rikas ja toinen köyhä.
2 The rich has very many flocks and herds,
Rikkaalla oli aivan paljo lampaita ja karjaa;
3 but the poor one has nothing, except one little ewe-lamb which he has bought and keeps alive. And it grows up together with him and with his sons. It eats of his morsel, and it drinks from his cup, and it lies in his bosom, and it is as a daughter to him.
Mutta köyhällä ei ollut mitään muuta kuin yksi vähä karitsa, jonka hän ostanut oli, ja elättänyt, ja kasvattanut suureksi, ja ravitsi sen tykönänsä lastensa kanssa; joka myös söi hänen leipänsä palasta, ja joi hänen juoma-astiastansa, ja makasi hänen sylissänsä, ja se oli hänelle niinkuin tytär.
4 And a traveler comes to the rich man, and he spares to take from his own flock, and from his own herd, to prepare for the traveling [man] who has come to him; and he takes the ewe-lamb of the poor man and prepares it for the man who has come to him.”
Mutta kuin rikkaalle miehelle tuli vieras, ei raskinut hän ottaa omista lampaistansa ja karjastansa, valmistaaksensa vieraalle, joka hänen tykönsä tullut oli; mutta otti köyhän miehen lampaan ja valmisti vieraalle, joka hänen tykönsä tullut oli.
5 And the anger of David burns against the man exceedingly, and he says to Nathan, “YHWH lives, surely the man who is doing this [is] a son of death,
Niin Davidin viha julmistui suuresti sitä miestä vastaan, ja hän sanoi Natanille: niin totta kuin Herra elää, se mies on kuoleman lapsi, joka sen teki,
6 and [for] the ewe-lamb he repays fourfold, because that he has done this thing, and because that he had no pity.”
Niin myös pitää hänen maksaman neljäkertaisesti sen lampaan, että hän sen tehnyt on, ja ei säästänyt sitä.
7 And Nathan says to David, “You [are] the man! Thus said YHWH, God of Israel: I anointed you for king over Israel, and I delivered you out of the hand of Saul;
Niin sanoi Natan Davidille: sinä olet se mies. Näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä olen voidellut sinun Israelin kuninkaaksi ja minä olen pelastanut sinun Saulin kädestä,
8 and I give to you the house of your lord, and the wives of your lord, into your bosom, and I give the house of Israel and Judah to you; and if [that is] too little, then I add such and such [things] to you.
Ja olen antanut sinulle sinun herras huoneen ja hänen emäntänsä sinun syliis, ja olen antanut sinulle Israelin ja Juudan huoneen; ja jos siinä vähä on, niin minä sen lisään sinulle.
9 Why have you despised the word of YHWH, to do evil in His eyes? You have struck Uriah the Hittite by the sword, and you have taken his wife for a wife for yourself, and you have slain him by the sword of the sons of Ammon.
Miksis katsoit Herran sanan ylön, tehden pahaa hänen silmäinsä edessä? Urian Hetiläisen olet sinä lyönyt miekalla, ja hänen vaimonsa olet sinä ottanut sinulles emännäksi; mutta hänen olet sinä tappanut Ammonin lasten miekalla.
10 And now, the sword does not turn aside from your house for all time, because you have despised Me, and take the wife of Uriah the Hittite to be for a wife for yourself;
Niin ei pidä myös miekan lakkaaman sinun huoneestas ijankaikkisesti; ettäs olet katsonut minun ylön, ja Urian, Hetiläisen, emännän ottanut sinulles emännäksi.
11 thus said YHWH: Behold, I am raising up calamity against you, out of your [own] house, and have taken your wives before your eyes, and given [them] to your neighbor, and he has lain with your wives before the eyes of this sun;
Näin sanoo Herra: katso, minä herätän pahuuden sinua vastaan omasta huoneestas, ja otan sinun emäntäs sinun silmäis nähden, ja annan ne lähimmäiselles, ja hän makaa sinun emäntäis sivussa valkiana päivänä.
12 for you have done [it] in secret, and I do this thing before all Israel, and before the sun.”
Sillä sinä olet sen tehnyt salaisesti; mutta minä teen tämän koko Israelin edessä ja auringon edessä.
13 And David says to Nathan, “I have sinned against YHWH.” And Nathan says to David, “Also—YHWH has caused your sin to pass away; you do not die;
Niin sanoi David Natanille: minä olen syntiä tehnyt Herraa vastaan. Natan sanoi Davidille: niin on myös Herra sinun syntis ottanut pois, ei sinun pidä kuoleman.
14 only, because you have caused the enemies of YHWH to greatly despise by this thing, also—the son who is born to you surely dies.”
Mutta ettäs tämän työn kautta saatit Herran viholliset pilkkaamaan, pitää sen pojan, joka sinulle syntynyt on, totisesti kuoleman.
15 And Nathan goes to his house, and YHWH strikes the boy, whom the wife of Uriah has borne to David, and it is incurable;
Sitte meni Natan huoneesensa. Mutta Herra löi lapsen, jonka Urian emäntä Davidille synnyttänyt oli, että se sairasti kuolemallansa.
16 and David seeks God for the youth, and David keeps a fast, and has gone in and lodged, and lain on the earth.
Ja David etsi Jumalaa lapsen tähden: ja David paastosi paljo, ja meni ja makasi yön maan päällä.
17 And [the] elderly of his house rise against him, to raise him up from the earth, and he has not been willing, nor has he eaten bread with them;
Niin nousivat hänen huoneensa vanhimmat nostamaan häntä maasta; mutta ei hän tahtonut, eikä syönyt leipää heidän kanssansa.
18 and it comes to pass on the seventh day, that the boy dies, and the servants of David fear to declare to him that the boy is dead, for they said, “Behold, in the boy being alive we spoke to him, and he did not listen to our voice; and how do we say to him, The boy is dead? Then he has done evil.”
Seitsemäntenä päivänä kuoli lapsi; ja ei Davidin palveliat tohtineet sanoa hänelle lasta kuolleeksi, sillä he ajattelivat: katso, kuin lapsi vielä eli, puhuimme me hänen kanssansa, ja ei hän kuullut meidän ääntämme, kuinka paljo enemmin hän tulis murheelliseksi, jos me sanoisimme hänelle: lapsi on kuollut?
19 And David sees that his servants are whispering, and David understands that the boy is dead, and David says to his servants, “Is the boy dead?” And they say, “Dead.”
Kuin David näki palveliainsa hiljaksensa puhuvan, ymmärsi hän lapsen kuolleeksi, ja sanoi palvelioillensa: kuoliko lapsi? He sanoivat: kuoli.
20 And David rises from the earth, and bathes and anoints [himself], and changes his raiment, and comes into the house of YHWH, and bows himself, and comes to his house, and asks and they place bread for him, and he eats.
Ja David nousi maasta, pesi itsensä ja voiteli, ja muutti toiset vaatteet yllensä, ja meni Herran huoneesen ja rukoili, ja tuli kotiansa, ja antoi panna ruokaa eteensä ja söi.
21 And his servants say to him, “What [is] this thing you have done? Because of the living boy you have fasted and you weep, and when the boy is dead you have risen and eat bread.”
Niin sanoivat hänen palveliansa hänelle: mikä se on minkä sinä teet? lapsen eläissä paastosit sinä ja itkit, mutta lapsen kuoltua nouset sinä ja syöt.
22 And he says, “While the boy is alive I have fasted and I weep, for I said, Who knows [if] YHWH pities me and the boy has lived?
Hän sanoi: lapsen eläissä minä paastosin ja itkin; sillä minä ajattelin: kuka tietää, jos Herra on minulle armollinen, että lapsi eläis.
23 And now, he has died, why [is] this—I fast? Am I able to bring him back again? I am going to him, and he does not return to me.”
Mutta nyt on se kuollut: mitä minun pitäis vielä paastoaman: taidanko minä hänen enää jällensä tuoda? Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni.
24 And David comforts his wife Bathsheba, and goes in to her, and lies with her, and she bears a son, and he calls his name Solomon; and YHWH has loved him,
Ja kuin David oli lohduttanut emäntäänsä BatSebaa, meni hän hänen tykönsä ja lepäsi hänen tykönänsä; ja hän synnytti pojan ja hän kutsui hänen nimensä Salomo, ja Herra rakasti häntä.
25 and sends by the hand of Nathan the prophet, and calls his name Jedidiah, because of YHWH.
Ja hän lähetti hänen Natan prophetan käden alle, ja kutsui hänen Jedidjah, Herran tähden.
26 And Joab fights against Rabbah of the sons of Ammon, and captures the royal city,
Niin soti Joab Ammonin lasten Rabbaa vastaan ja voitti sen kuninkaallisen kaupungin.
27 and Joab sends messengers to David and says, “I have fought against Rabbah—I have also captured the city of waters;
Ja Joab lähetti sanansaattajat Davidille ja antoi sanoa hänelle: minä olen sotinut Rabbaa vastaan ja olen voittanut vesikaupungin;
28 and now, gather the rest of the people, and encamp against the city, and capture it, lest I capture the city, and my name has been called on it.”
Niin kokoa nyt jäänyt kansa, ja piiritä kaupunki, ja voita se, etten minä sitä voittaisi, ja minulle siitä nimi olisi.
29 And David gathers all the people, and goes to Rabbah, and fights against it, and captures it;
Niin David kokosi kaiken kansan, ja matkusti Rabbaan ja soti sitä vastaan, ja voitti sen;
30 and he takes the crown of their king from off his head, and its weight [is] a talent of gold, and precious stones, and it is on the head of David; and he has brought out the spoil of the city—very much;
Ja otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästänsä, joka painoi leiviskän kultaa, ja kalliita kiviä, ja se pantiin Davidin päähän; ja hän vei paljo saalista kaupungista ulos.
31 and he has brought out the people who [are] in it, and sets [them] to the saw, and to cutting instruments of iron, and to axes of iron, and has caused them to pass over into the brick-kiln; and so he does to all the cities of the sons of Ammon; and David turns back, and all the people, to Jerusalem.
Ja kansan, joka siellä oli, johdatti hän ulos ja pani sahaan, rautahaudoille ja kirvestöihin, ja käytti heidän tiilihautoja myöten: niin hän teki kaikille Ammonin lasten kaupungeille. Ja David ja kaikki kansa palasi Jerusalemiin.

< 2 Samuel 12 >