< 2 Kings 10 >

1 And Ahab has seventy sons in Samaria, and Jehu writes letters, and sends [them] to Samaria, to the heads of Jezreel, the elderly, and to those supporting Ahab, saying,
Ja Ahabilla oli seitsemänkymmentä poikaa Samariassa. Ja Jehu kirjoitti kirjan ja lähetti Samariaan Jisreelin päämiesten tykö, ja vanhimpain ja Ahabin edustusmiesten tykö, näin:
2 “And now, at the coming in of this letter to you, and sons of your lord [are] with you, and the chariots and the horses, and a fortified city, and the armor, [are] with you,
Kuin tämä kirje tulee teidän tykönne, joiden tykönä teidän herranne pojat ovat, niin myös vaunut, hevoset, vahvat kaupungit ja sota-aseet,
3 that you have seen the best and the most upright of the sons of your lord, and have set [him] on the throne of his father, and fight for the house of your lord.”
Niin valitkaat herranne pojista paras ja kelvollisin, ja asettakaat häntä isänsä istuimelle, ja sotikaat herranne huoneen puolesta.
4 And they fear very greatly, and say, “Behold, the two kings have not stood before him, and how do we stand—we?”
Mutta he pelkäsivät sangen suuresti ja sanoivat: katso, kaksi kuningasta ei voineet seisoa hänen edessänsä: kuinka siis me seisoisimme?
5 And he who [is] over the house, and he who [is] over the city, and the elderly, and those supporting, send to Jehu, saying, “We [are] your servants, and all that you say to us we do; we do not make anyone king—do that which [is] good in your eyes.”
Ja ne huoneen ja kaupungin haltiat, ja vanhimmat ja edustusmiehet lähettivät Jehun tykö, sanoen: me olemme sinun palvelias, me teemme kaikki, mitäs meille sanot: emme tee ketään kuninkaaksi: tee mitä sinulle kelpaa.
6 And he writes a letter to them a second time, saying, “If you [are] for me, and are listening to my voice, take the heads of the men—the sons of your lord, and come to me about this time tomorrow, to Jezreel”; and the sons of the king [are] seventy men, with the great ones of the city—those bringing them up.
Silloin kirjoitti hän heidän tykönsä toisen kirjan näin: jos te olette minun ja olette minulle kuuliaiset, niin ottakaat teidän herranne poikain päät ja tulkaat huomenna tällä aikaa minun tyköni Jisreeliin; ja oli niitä kuninkaan poikia, joita kaupungin ylimmäiset kasvattivat, seitsemänkymmentä miestä.
7 And it comes to pass, at the coming in of the letter to them, that they take the sons of the king, and slaughter seventy men, and put their heads in baskets, and send [them] to him at Jezreel,
Kuin he saivat kirjan, ottivat he ne kuninkaan pojat ja tappoivat seitsemänkymmentä miestä, ja panivat niiden päät astioihin ja lähettivät ne hänen tykönsä Jisreeliin.
8 and the messenger comes in, and declares [it] to him, saying, “They have brought in the heads of the sons of the king,” and he says, “Make them two heaps at the opening of the gate until the morning.”
Ja sanoma saatettiin hänelle, että he ovat tuoneet kuninkaan poikain päät tänne. Hän vastasi: asettakaat ne kahteen roukkioon aamuun asti, kaupungin portin eteen.
9 And it comes to pass in the morning, that he goes out, and stands, and says to all the people, “You are righteous; behold, I have conspired against my lord, and slay him—and who struck all these?
Kuin hän aamulla meni ulos, seisoi hän ja sanoi kaikelle kansalle: te olette oikiat: katso, minä olen liiton tehnyt herraani vastaan ja tappanut hänen; mutta kuka siis nämät kaikki tappanut on?
10 Now you know that nothing falls of the word of YHWH to the earth that YHWH spoke against the house of Ahab, and YHWH has done that which He spoke by the hand of His servant Elijah.”
Niin tietäkäät nyt, ettei yksikään Herran sana, jonka Herra puhunut on Ahabin huoneesta, ole turhaksi tullut: ja Herra teki niinkuin hän puhunut oli palveliansa Elian kautta.
11 And Jehu strikes all those left to the house of Ahab in Jezreel, and all his great men, and his acquaintances, and his priests, until he has not left a remnant to him.
Niin hävitti Jehu kaikki ne jotka Ahabin huoneesta olivat jääneet Jisreelissä: kaikki hänen ylimmäisensä, ja hänen ystävänsä, ja hänen pappinsa, niin ettei hän yhtäkään heistä jättänyt;
12 And he rises, and comes in and goes to Samaria; he [is] at the shepherds’ shearing-house in the way,
Ja nousi ja matkusti Samariaan, ja kuin hän tuli paimenten majan tykö, joka oli hänen tiessänsä,
13 and Jehu has found the brothers of Ahaziah king of Judah and says, “Who [are] you?” And they say, “We [are] brothers of Ahaziah, and we go down to greet the sons of the king and the sons of the mistress.”
Löysi Jehu siinä Ahasian Juudan kuninkaan veljet ja sanoi niille: mitkä te olette? He vastasivat: me olemme Ahasian veljet ja menemme tervehtimään kuninkaan ja kuningattaren poikia.
14 And he says, “Catch them alive”; and they catch them alive, and slaughter them at the pit of the shearing-house, forty-two men, and he has not left [even one] man of them.
Ja hän sanoi: ottakaa heitä elävinä kiinni; ja he ottivat heidät elävinä kiinni, ja tappoivat paimenten majan kaivon tykönä kaksi miestä viidettäkymmentä, niin ettei hän heistä yhtäkään jättänyt.
15 And he goes there, and finds Jehonadab son of Rechab to meet him, and blesses him, and says to him, “Is your heart right, as my heart [is] with your heart?” And Jehonadab says, “It is.” “Then it is; give your hand”; and he gives his hand, and he causes him to come up into the chariot to him,
Ja kuin hän sieltä vaelsi, löysi hän Jonadabin Rekabin pojan, joka häntä kohtasi, tervehti häntä ja sanoi hänelle: onko sinun sydämes vilpitöin, niinkuin minun sydämeni on sinun sydämes kanssa? Jonadab vastasi: on niinkin. Jos niin on, (sanoi hän) niin ojenna kätes tänne; ja hän ojensi kätensä ja hän asetti hänen istumaan sivuunsa vaunuihin,
16 and says, “Come with me, and look on my zeal for YHWH”; and they cause him to ride in his chariot.
Ja sanoi: tule minun kanssani katsomaan minun kiivauttani Herran tähden! Ja hän antoi hänen ajaa vaunuissansa.
17 And he comes to Samaria, and strikes all those left to Ahab in Samaria, until his destroying him, according to the word of YHWH that He spoke to Elisha.
Kuin hän Samariaan tuli, löi hän kaikki Ahabista jääneet Samariassa, siihenasti että hän hänen hävitti, Herran sanan jälkeen, jonka hän puhunut oli Elialle.
18 And Jehu gathers the whole of the people and says to them, “Ahab served Ba‘al a little—Jehu serves him much:
Ja Jehu kokosi kaiken kansan ja antoi heille sanoa: jos Ahab on vähän palvellut Baalia; Jehu tahtoo enemmän häntä palvella.
19 and now, all the prophets of Ba‘al, all his servants, and all his priests, call to me; do not let a man be lacking, for I have a great sacrifice for Ba‘al; everyone who is lacking—he does not live”; and Jehu has done [it] in subtlety, in order to destroy the servants of Ba‘al.
Sentähden kutsukaat kaikki Baalin prophetat kokoon, kaikki hänen palveliansa ja kaikki hänen pappinsa minun tyköni, niin ettei yksikään heistä jää; sillä minä teen suuren uhrin Baalille, ja joka ikänä jää pois, ei sen pidä elämän. Mutta Jehu teki sen kavaluudella, että hän olis saanut hävittää Baalin palveliat.
20 And Jehu says, “Sanctify a restraint for Ba‘al”; and they proclaim [it].
Ja Jehu sanoi: pyhittäkäät Baalille juhlapäivä! Ja he kutsuivat kokoon.
21 And Jehu sends into all Israel, and all the servants of Ba‘al come in, and there has not been left a man who has not come in; and they come into the house of Ba‘al, and the house of Ba‘al is full—mouth to mouth.
Ja Jehu lähetti kaikkeen Israeliin, ja kaikki Baalin palveliat tulivat, niin ettei yksikään heistä jäänyt, joka ei tullut; ja he tulivat sisälle Baalin huoneesen ja täyttivät Baalin huoneen joka loukkaan.
22 And he says to him who [is] over the wardrobe, “Bring out clothing for all those serving Ba‘al”; and he brings out the clothing to them.
Silloin sanoi hän vaatehuoneen haltialle: kanna kaikki Baalin palveliain vaatteet ulos; ja hän kantoi heille vaatteet ulos.
23 And Jehu goes in—and Jehonadab son of Rechab—to the house of Ba‘al, and says to the servants of Ba‘al, “Search and see, lest there be [any] from the servants of YHWH here with you—but [only] the servants of Ba‘al by themselves.”
Ja Jehu meni Jonadabin Rekabin pojan kanssa Baalin huoneesen ja sanoi Baalin palvelioille: tutkistelkaat ja katsokaat, ettei kukaan tässä teidän seassanne ole Herran palvelia, vaan ainoastaan Baalin palveliat.
24 And they come in to make sacrifices and burnt-offerings, and Jehu has set eighty men for himself in an out-place, and says, “The man who lets [any] of the men whom I am bringing into your hand escape—his soul for his soul.”
Kuin he tulivat sisälle tekemään uhria ja polttouhria, asetti Jehu kahdeksankymmentä miestä ulos ja sanoi: kuka teistä yhden niistä, jotka minä teidän käteenne annan, päästää hengissä, hänen sielunsa pitää oleman sen sielun edestä.
25 And it comes to pass, at his finishing to make the burnt-offering, that Jehu says to the runners and to the captains, “Go in, strike them, let none come out”; and they strike them by the mouth of the sword, and the runners and the captains cast [them] out; and they go to the city, to the house of Ba‘al,
Kuin he olivat uhranneet polttouhrin, sanoi Jehu vartioille ja päämiehille: menkäät sisälle ja lyökäät ne, niin ettei yksikään heistä pääse. Ja he löivät heidät miekan terällä, ja vartiat ja päämiehet heittivät heidät pois ja menivät Baalin huoneen kaupunkiin,
26 and bring out the standing-pillars of the house of Ba‘al, and burn them,
Ja kantoivat ulos Baalin huoneen patsaat ja polttivat ne,
27 and break down the standing-pillar of Ba‘al, and break down the house of Ba‘al, and appoint it for a latrine to this day.
Ja kukistivat Baalin patsaat ja Baalin huoneen ja tekivät niistä yhteiset huoneet hamaan tähän päivään asti.
28 And Jehu destroys Ba‘al out of Israel,
Näin hävitti Jehu Baalin Israelista.
29 only [not]—the sins of Jeroboam son of Nebat, that he caused Israel to sin, Jehu has not turned aside from after them—the calves of gold that [are] at Beth-El and in Dan.
Mutta ei Jehu lakannut Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka oli saattanut Israelin syntiä tekemään, kultaisilla vasikoilla Betelissä ja Danissa.
30 And YHWH says to Jehu, “Because that you have done well, to do that which [is] right in My eyes—according to all that [is] in My heart you have done to the house of Ahab—the sons of the fourth [generation] sit on the throne of Israel for you.”
Ja Herra sanoi Jehulle: ettäs olet ollut hyväntahtoinen tekemään sitä mikä minulle kelpasi, ja sinä teit Ahabin huonetta vastaan kaiken sen, mikä minun sydämessäni oli; niin pitää sinun poikas istuman Israelin istuimella neljänteen polveen asti.
31 And Jehu has not taken heed to walk in the Law of YHWH, God of Israel, with all his heart; he has not turned aside from the sins of Jeroboam that he caused Israel to sin.
Mutta ei Jehu kuitenkaan pysynyt, että hän Herran Israelin Jumalan laissa kaikesta sydämestänsä vaeltanut olis; sillä ei hän lakannut Jerobeamin synneistä, joka Israelin oli saattanut syntiä tekemään.
32 In those days YHWH has begun to cut off [some] in Israel, and Hazael strikes them in all the border of Israel,
Silloin rupesi Herra Israelista lohkaisemaan; sillä Hasael löi heidät kaikissa Israelin rajoissa,
33 from the Jordan, at the sun-rising: the whole land of Gilead, of the Gadite, and the Reubenite, and the Manassite (from Aroer, that [is] by the Brook of Arnon), even Gilead and Bashan.
Hamasta auringon ylenemisen puolelta Jordania, ja kaiken Gileadin, Gadilaisten, Rubenilaisten ja Manasselaisten maan, hamasta Aroerista, joka on Arnonin ojan tykönä, ja Gileadin ja Basanin.
34 And the rest of the matters of Jehu, and all that he did, and all his might, are they not written on the scroll of the Chronicles of the Kings of Israel?
Mitä enempi Jehusta on sanottavaa, ja kaikista hänen töistänsä, ja kaikesta hänen voimastansa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?
35 And Jehu lies with his fathers, and they bury him in Samaria, and his son Jehoahaz reigns in his stead.
Ja Jehu nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Samariaan. Ja Joahas hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
36 And the days that Jehu has reigned over Israel in Samaria [are] twenty-eight years.
Ja aika jonka Jehu Israelia hallitsi Samariassa, oli kahdeksan ajastaikaa kolmattakymmentä.

< 2 Kings 10 >