< Psalms 62 >

1 “To the chief musician, upon Jeduthun, a psalm of David.” Only in God my soul trusted in silence: from him cometh my salvation.
Davidin Psalmi Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa, joka minua auttaa.
2 Only he is my rock and my salvation; [he is] my defense: I shall not be greatly moved.
Hän ainoastaan on kallioni, minun autuuteni, minun varjelukseni, etten minä kovin kompastuisi.
3 How long will ye devise mischief against a man? will ye all assault him murderously, as though he were a falling wall, a tottering fence?
Kuinka kauvan te yhtä väijytte, että te kaikin häntä surmaatte, niinkuin kallistuvaa seinää ja raukeevaa muuria?
4 Yea, from his height do they take counsel to cast [him] down; they delight in lies: with their mouth do they bless, but inwardly do they curse. (Selah)
Kuitenkin he neuvoa pitävät, kukistaaksensa häntä korkeudestansa; he rakastavat valhetta: suullansa he siunaavat, ja sydämessänsä kiroilevat, (Sela)
5 Yea, in God hope in silence, my soul; for from him is my expectation.
Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa; sillä hän on minun toivoni.
6 Only he is my rock and my salvation; [he is] my defence: I shall not be moved.
Hän ainoastaan on kallioni ja autuuteni, hän varjelukseni, en minä kaadu.
7 With God are my salvation and my glory: the rock of my strength [and] my protection are in God.
Jumalassa on minun autuuteni, minun kunniani, minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumalassa.
8 Trust in him at all times, O ye people; pour out before him your heart: God is a protection for us. (Selah)
Te kansat, toivokaat häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme, (Sela)
9 Verily nought are the sons of common men, a lie the sons of the great; they must rise in the balance; they are altogether [lighter] than nought.
Mutta ihmiset ovat kuitenkin turhat, voimalliset myös puuttuvat: he painavat vähemmän kuin ei mitään, niin monta kuin heitä on.
10 Do not put your trust in defrauding, and be not rendered vain through robbery: if riches flourish, set not your heart [upon them].
Älkäät luottako vääryyteen ja väkivaltaan; älkäät turvatko niihin, mitkä ei mitään ole; jos rikkaudet teidän tykönne lankeevat, niin älkäät panko sydäntänne niiden päälle.
11 Once hath God spoken; [yea, ] twice [what] I have heard: that strength belongeth unto God.
Jumala on kerran puhunut, sen olen minä kahdesti kuullut: että Jumala (yksinänsä) väkevä on.
12 And unto thee, O Lord, belongeth kindness; for thou wilt recompense every man according to his works.
Ja sinä Jumala olet armollinen; sillä sinä maksat jokaiselle työnsä jälkeen.

< Psalms 62 >