Psalms 55
1 “To the chief musician on Neginoth, a Maskil of David.” Give ear, O God, to my prayer, and hide not thyself from my supplication.
Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.
2 Listen unto me, and answer me: I mourn in my grief, and moan;
Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;
3 Because of the voice of the enemy, because of the oppression of the wicked; for they cast wrong upon me, and in wrath they attack me.
Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.
4 My heart is sorely pained within me, and the terrors of death are fallen upon me.
Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.
5 Fearfulness and trembling are come upon me, and shuddering hath covered me.
Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.
6 And I said, Oh that some one would give me wings like a dove! I would fly away and dwell [quietly].
Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!
7 Lo, I would flee far away, I would spend my night in the wilderness. (Selah)
Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, (Sela)
8 I would prepare hastily a refuge for me from the sweeping wind [and] from storm.
Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.
9 Destroy, O Lord, divide their tongue; for I have seen violence and strife in the city;
Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.
10 Day and night do these encompass it upon her walls: and wrong and trouble are in her midst.
He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 Mischief is in her midst: guile and deceit depart not from her streets.
Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.
12 For it is not an enemy that reproached me; then I could bear it: not he that hateth me hath magnified himself against me; then I would have hidden myself from him;
Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.
13 But it is thou, a man my equal, my guide, and my acquaintance;
Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:
14 So that we took sweet secret counsel together, and walked unto the house of God in tumultuous company.
Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.
15 Let him dispense death over them; let them go down alive into the nether world; for evil is in their dwelling, in the midst of them. (Sheol h7585)
Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä. (Sheol h7585)
16 I, however, will call on God: and the Lord will save me.
Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.
17 At evening and morning and noon will I make my complaint and moan: and he heareth my voice.—
Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.
18 He delivereth my soul in peace from the battle against me; for in multitudes are they [contending] with me.
Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.
19 God will hear, and humble them—yea, he that sitteth enthroned from the oldest time Selah—those who dread no changes, and fear not God.
Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, (Sela) jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.
20 He stretcheth out his hands against those at peace with him: he violateth his covenant.
He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.
21 The creamy words of his mouth are smooth, yet there is war [in] his heart; his words are softer than oil, yet are they drawn swords.
Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.
22 Cast thy burden upon the Lord, and he will sustain thee: he will never suffer the righteous to be moved.
Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.
23 But thou, O God, thou wilt bring them down into the pit of destruction: let not the men of blood and deceit live out half their days; but I will indeed trust in thee.
Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.
