< Psalms 50 >

1 “A psalm of Assaph.” The God of gods, the Lord, speaketh, and calleth the earth, from the rising of the sun unto his setting.
Asaphin Psalmi. Herra, väkevä Jumala, puhuu, ja kutsuu maailman hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti.
2 Out of Zion, the perfection of beauty, God shineth forth.
Zionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa.
3 Our God is coming, and will not keep silence: a fire devoureth before him, and round him there rageth a mighty storm.
Meidän Jumalamme tulee, ja ei vaikene: kuluttavainen tuli käy hänen edellänsä, ja hänen ympärillänsä väkevä ilma.
4 He will call to the heavens above, and to the earth, to judge his people.
Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitaksensa kansaansa.
5 “Gather together unto me my pious servants, who make a covenant with me by sacrifice.”
Kootkaat minulle minun pyhäni, jotka liitostani enemmän pitävät kuin uhrista.
6 And the heavens tell of his righteousness; for God is judge himself. (Selah)
Ja taivaat pitää hänen vanhurskauttansa ilmoittaman; sillä Jumala on tuomari, (Sela)
7 “Hear, O my people, and I will speak; O Israel, and I will testify against thee: God, thy God, am I.
Kuule, kansani! minä tahdon puhua, ja sinun seassas, Israel, todistaa: minä Jumala olen sinun Jumalas,
8 Not because of thy sacrifices will I reprove thee; and thy burnt-offerings are continually before me.
Uhreistas en minä sinua nuhtele; sillä sinun polttouhris ovat alati minun edessäni.
9 I will not take a bullock out of thy house, nor he-goats out of thy folds.
En minä ota härkiä sinun huoneestas, enkä kauriita navetastas;
10 For mine are all the beasts of the forest, the cattle upon a thousand mountains.
Sillä kaikki metsän eläimet ovat minun, ja eläimet vuorilla tuhansin.
11 I know all the fowls of the mountains: whatever moveth on the fields is with me.
Minä tunnen kaikki linnut vuorten päällä, ja metsän pedot ovat minun edessäni.
12 If I were hungry, I would not say it to thee; for mine is the world, and what filleth it.
Jos minä isoon, en minä sitä sano sinulle; sillä maan piiri on minun, ja kaikki mitä siinä on.
13 Do I eat the flesh of fatted bulls, or drink the blood of he-goats?
Luuletkos minun syövän härjän lihaa? ja kauristen verta juovan?
14 Offer unto God thanksgiving; and pay unto the Most High thy vows;
Uhraa Jumalalle kiitosuhri, ja maksa Ylimmäiselle lupaukses;
15 And call on me on the day of distress: I will deliver thee, — and so wilt thou glorify me.”
Ja avukses huuda minua hädässäs, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.
16 But unto the wicked God saith, “What hast thou to do to relate my statutes, and why bearest thou my covenant upon thy mouth?
Mutta jumalattomalle sanoo Jumala: miksi sinä ilmoitat minun säätyjäni? ja otat minun liittoni suulles?
17 And yet thou hatest instruction, and castest my words behind thee.
Ettäs kuritusta vihaat, ja heität minun sanani taakses.
18 When thou seest a thief, then art thou pleased with him, and with adulterers hast thou thy portion.
Koskas varkaan näet, niin sinä juokset hänen kanssansa, ja pidät yhtä huorintekiäin kanssa.
19 Thou lettest loose thy mouth with evil, and thy tongue frameth deceit.
Sinun suus sallit sinä pahaa puhua, ja kieles saattaa petosta matkaan.
20 Thou sittest and speakest against thy brother; against thy own mother's son thou utterest slander.
Sinä istut ja puhut veljeäs vastaan, äitis poikaa sinä pilkkaat.
21 These things hast thou done, and I kept silence: thou didst ween that I am like thyself; [but] I will reprove thee, and set it in order before thy eyes.”
Näitä teet, ja minä olen vaiti; niin sinä luulet, että minä olen sinun kaltaises; mutta minä nuhtelen sinua ja asetan näitä silmäis eteen.
22 Do but reflect on this, ye that forget God, lest I tear [you] in pieces, with none to deliver.
Ymmärtäkäät siis näitä te, jotka Jumalan unhotatte; etten minä tempaisi joskus pois, ja ei olisi vapahtajaa.
23 Whoso offereth thanksgiving glorifieth me: and to him that ordereth his course aright, will I show the salvation of God.
Joka kiitosta uhraa, se ylistää minua, ja siinä on se tie, että minä osoitan hänelle Jumalan autuuden.

< Psalms 50 >