< Proverbs 1 >

1 The proverbs of Solomon the son of David, the king of Israel:
Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
2 To know wisdom and instruction; to comprehend the sayings of understanding;
Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
3 To accept the instruction of intelligence, righteousness, and justice, and equity;
Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
4 To give to the simple prudence, to the youth knowledge and discretion.
Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
5 The wise will hear, and will increase [his] information; and the man of understanding will obtain wise counsels:
Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
6 To understand a proverb, and a sage sentence; the words of the wise, and their riddles.
Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
7 The fear of the Lord is the beginning of knowledge: wisdom and instruction fools [alone] despise.
Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
8 Hear, my son, the instruction of thy father, and cast not off the teaching of thy mother;
Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
9 For a wreath of grace are they unto thy head, and chains for thy throat.
Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
10 My son, if sinners wish to entice thee, consent thou not.
Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
11 If they should say, Come with us, let us lie in wait for blood, let us watch in concealment for the uselessly innocent;
Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
12 We will swallow them up like the grave alive; and the men of integrity, as those that go down into the pit; (Sheol h7585)
Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol h7585)
13 We shall find all [kinds of] precious wealth, we will fill our houses with booty;
Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
14 Thy lot must thou cast in our midst; one purse shall be for us all:
Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
15 My son, walk not thou on the way with them; withhold thy foot from their path;
Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
16 For their feet run after evil, and they make haste to shed blood.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
17 For uselessly is the net spread out before the eyes of every winged bird:
Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
18 While they lie in wait for their [own] blood; they watch in concealment for their [own] lives.
Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
19 So are the paths of every one that is greedy after [unlawful] gain; it taketh away the life of those that own it.
Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
20 Wisdom crieth loudly without; in the public places she uttereth her voice;
Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
21 At the corner of noisy streets she calleth, at the entrances of gates; in the city she sayeth her speeches:
Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
22 How long, ye simple ones, will ye love simplicity? and the scorners take their delight in scorning, and fools hate knowledge?
Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
23 Turn back to my admonition: behold, I will pour out my spirit unto you, I will make known my words unto you.
Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
24 Whereas I called, and ye refused; I stretched out my hand, and no man was attentive;
Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
25 And ye have set at nought all my counsel, and would not accept my admonition:
Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
26 [Therefore] I also will truly laugh at your calamity; I will deride [you] when your terror cometh;
Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
27 When your terror cometh like the tempest-cloud, and your calamity hasteneth like a whirlwind; when there come upon you distress and affliction.
Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
28 Then will they call me, but I will not answer; they will seek me earnestly, but they shall not find me;
Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
29 For the reason that they hated knowledge, and the fear of the Lord they did not choose;
Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
30 [That] they would not attend to my counsel: [that] they rejected all my admonition.
Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
31 Therefore shall they eat of the fruit of their own way, and from their own counsels shall they be satisfied.
Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
32 For the defection of the simple will slay them, and the prosperity of fools will cause them to be lost.
Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
33 But he that hearkeneth unto me shall dwell safely, and shall be at rest from the dread of evil.
Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.

< Proverbs 1 >