Proverbs 5
1 My son, attend unto my wisdom; to my understanding incline thou thy ear:
Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
2 That thou mayest observe discretion, and that thy lips may keep knowledge.
ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
3 For as of fine honey drop the lips of an adulterous woman, and smoother than oil is her palate;
Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
4 But her end is bitter as wormwood, it is sharp as a two-edged sword.
Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. (Sheol h7585)
6 So that she cannot balance the path of life; her tracks are unsteady, and she knoweth it not.
Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7 And now, O ye children, hearken unto me, and depart not from the sayings of my mouth.
Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8 Remove far from her thy way, and come not nigh to the door of her house;
Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9 That thou mayest not give up unto others thy vigor, and thy years unto the cruel;
ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10 That strangers may not satisfy themselves with thy strength, and with thy exertions, in the house of an alien:
ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11 While thou moanest at thy end, when thy flesh and thy body are coming to their end,
ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12 And thou sayest, How have I hated correction, and how hath my heart rejected reproof;
ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13 While I hearkened not to the voice of my instructors, and to my teachers I inclined not my ear;
Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14 But little more was wanting, and I had been in all [kinds of] unhappiness in the midst of the congregation and assembly.
Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15 Drink water out of thy own cistern, and running waters out of thy own well.
Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
16 So will thy springs overflow abroad; and in the open streets will be thy rivulets of water;
Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
17 They will be thy own only, and not those of strangers with thee.
Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18 Thy fountain will be blessed: and rejoice with the wife of thy youth, —
Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19 The lovely gazelle and the graceful chamois: let her bosom satisfy thee abundantly at all times; with her love be thou ravished continually.
Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
20 And why wilt thou, my son, be ravished with an adulteress, and embrace the bosom of an alien woman?
Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21 For before the eyes of the Lord are the ways of man, and all his tracks doth he weigh in the balance.
Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
22 His own iniquities will truly catch the wicked, and with the cords of his sin will he be held firmly.
Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
23 He will indeed die for want of correction; and through the abundance of his folly will he sink into error.
Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
