Proverbs 17
1 Better is a piece of dry bread, and quiet therewith, than a house full of the sacrifices of contention.
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
2 An intelligent servant will have rule over a son that bringeth shame, and among the brothers will he have part of the inheritance.
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
3 The crucible is for silver, and the furnace for gold; but the Lord probeth the hearts.
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
4 An evil-doer listeneth to unjust lips: falsehood giveth ear to a tongue that bringeth destruction.
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
5 Whoso mocketh the poor blasphemeth his Maker: he that is glad at calamities will not remain unpunished.
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
6 The crown of old men are children's children; and the ornament of children are their fathers.
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
7 High-toned language is not seemly to a worthless fool: and yet much less the language of falsehood to a noble.
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
8 As a precious stone appeareth a bribe in the eyes of him that obtaineth it: whithersoever it turneth, it prospereth.
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
9 He that covereth a transgression seeketh love; but he that repeateth a matter separateth confident friends.
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
10 A reproof penetrateth more deeply into a wise man, than a hundred stripes into a fool.
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
11 Only rebellion doth a bad man seek: therefore a cruel messenger will be sent out against him.
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
12 A man may meet a she-bear robbed of her whelps, but not a fool in his folly.
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
13 Whoso bestoweth evil in return for good—evil shall not depart from his house.
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
14 As one letteth loose [a stream] of water, so is the beginning of strife: therefore before it be enkindled, leave off the contest.
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
15 He that declareth the wicked innocent, and he that condemneth the righteous, yea, both of them are equally an abomination to the Lord.
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
16 Wherefore is the purchase-money in the hand of a fool to acquire wisdom, seeing he hath no sense?
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
17 A friend loveth at all times, and as a brother is he born for [the time of] distress.
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
18 A man void of sense pledgeth his hand, and becometh surety for his friend.
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
19 He loveth transgression that loveth quarrel; and he that maketh high his door seeketh destruction.
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
20 He that hath a froward heart will not find happiness; and he that hath a perverse tongue will fall into evil.
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
21 He that begetteth a fool [doth it] to his sorrow; and the father of a worthless fool cannot have any joy.
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
22 A merry heart causeth a healthy appearance of the countenance, but a depressed spirit drieth up the bones.
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
23 A wicked man taketh a bribe out of the bosom, to pervert the paths of justice.
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
24 Wisdom is before him that hath understanding; but the eyes of a fool are at the ends of the earth.
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
25 A foolish son is a vexation to his father, and bitterness to her that hath born him.
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
26 To punish the just with a fine even is not good, nor to strike the noble [-hearted] for [their] equity.
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
27 He that holdeth back his speeches hath knowledge; and he that is sparing of his spirit is a man of understanding.
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
28 Even a fool, when he keepeth silence, is counted wise: he that shutteth his lips [is esteemed] a man of understanding.
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
