Genesis 8
1 And God remembered Noah, and every living thing, and all the cattle that were with him in the ark: and God caused a wind to pass over the earth, and the waters were assuaged;
Silloin Jumala muisti Noaa ja kaikkia eläviä, ja kaikkea karjaa, kuin hänen kanssansa olivat arkissa, ja Jumala nosti tuulen maan päälle, ja vedet seisahtivat.
2 The fountains also of the deep, and the windows of heaven were stopped; and the rain from heaven was restrained.
Ja syvyyden lähteet tukittiin, ja taivaan akkunat, ja sateet taivaasta asetettiin.
3 And the waters returned from off the earth, gradually returning; and the waters were abated after the end of the hundred and fifty days.
Ja vedet maan päältä enemmin ja enemmin juoksivat pois, ja vähenivät sadan ja viidenkymmenen päivän perästä.
4 And the ark rested in the seventh month, on the seventeenth day of the month, upon the mountains of Ararat.
Ja seitsemäntenätoistakymmenentenä päivänä, seitsemännessä kuukaudessa jäi arkki Araratin vuorelle.
5 And the waters decreased continually until the tenth month; in the tenth month, on the first day of the month, were the tops of the mountains seen;
Mutta vedet juoksivat pois, ja vähenivät hamaan kymmenenteen kuukauteen asti. Ensimäisnä päivänä kymmenentenä kuukautena näkyivät vuorten kukkulat.
6 And it came to pass at the end of forty days, that Noah opened the window of the ark which he had made;
Neljänkymmenen päivän perästä avasi Noa arkin akkunan, jonka hän tehnyt oli.
7 And he sent forth a raven which went forth to and fro, until the waters were dried up from off the earth.
Ja antoi kaarneen lentää ulos, joka lensi kahtiapäin, siihen asti kuin vedet maan päältä kuivuivat.
8 He then sent forth a dove from him, to see if the waters were abated from off the face of the ground.
Sitte lähetti hän kyhkyisen tyköänsä, koettelemaan, jos vedet olisivat juosseet pois maan päältä.
9 But the dove found no resting-place for the sole of her foot, and she returned unto him unto the ark; for there was water on the face of the whole earth; then he put forth his hand, and took her, and brought her into the ark.
Koska ei kyhkyinen löytänyt kussa hän sai jalkansa levätä, palasi hän hänen tykönsä arkkiin: sillä vedet olivat vielä koko maan päällä, niin hän ojensi kätensä, otti hänen ja toi arkkiin.
10 And he stayed yet another seven days, and again he sent forth the dove out of the ark.
Ja odotti vielä toiset seitsemän päivää, ja antoi taas kyhkyisen lentää arkista.
11 And the dove came in to him at the time of the evening; and, lo, an olive-leaf plucked off was in her mouth; so Noah knew that the waters were abated from off the earth.
Se palasi hänen tykönsä, ehtoopuolella, ja katso, hän toi suussansa öljypuun lehden, jonka hän murtanut oli. Niin Noa ymmärsi vedet maan päältä juosseeksi pois.
12 And he stayed yet other seven days, and sent forth the dove; but she returned not again unto him any more.
Mutta hän odotti vielä seitsemän päivää, ja antoi kyhkyisen lentää ulos, joka ei enää palannut.
13 And it came to pass in the six hundredth and first year, in the first month, on the first day of the month, that the waters were dried up from off the earth; and Noah removed the covering of the ark, and looked, and, behold, the face of the ground was dry.
Ja kuudennella sadalla ja ensimäisellä ajastajalla (Noan ijästä) ensimäisnä päivänä ensimäisessä kuukaudessa, kuivuivat vedet maan päältä. Niin avasi Noa arkin katon, ja näki, ja katso, maa oli kuivunut.
14 And in the second month, on the seven and twentieth day of the month, was the earth perfectly dried up.
Niin maa tuli peräti kuivaksi seitsemäntenäkolmattakymmenentenä päivänä toisessa kuukaudessa.
15 And God spoke unto Noah, saying,
Niin Jumala puhui Noalle sanoen:
16 Go forth from the ark, thou, and thy wife, and thy sons, and thy sons' wives with thee.
Lähde arkista, sinä ja sinun emäntäs, ja sinun poikas, ja sinun poikais emännät sinun kanssas.
17 Every living thing that is with thee, of all flesh, both of fowl, and of cattle, and of every creeping thing that creepeth upon the earth, bring forth with thee; that they may breed abundantly on the earth, and be fruitful, and multiply upon the earth.
Kaikkinaiset eläimet, jotka sinun tykönäs ovat, kaikkinaisesta lihasta, sekä linnuista että karjasta, ja kaikista matelevaisista maan päällä, johdata ne ulos kanssas: ja kävelköön ne maan päällä, ja olkoon hedelmälliset ja lisääntyköön maan päällä.
18 And Noah went forth, and his sons, and his wife, and his sons' wives with him.
Niin Noa meni ulos poikinensa, ja emäntinensä, ja poikainsa emännät hänen kanssansa.
19 Every beast, every creeping thing, and every fowl, whatsoever creepeth upon the earth, after their families, went forth out of the ark.
Kaikkinaiset eläimet, kaikkinaiset matelevaiset, kaikkinaiset linnnut, ja kaikki kuin maalla matelevat: läksivät arkista, jokainen kaltaisensa tykö.
20 And Noah built an altar unto the Lord, and he took of every clean cattle, and of every clean fowl, and offered burnt-offerings on the altar.
Ja Noa rakensi Herralle alttarin: ja otti kaikkinaisesta puhtaasta karjasta, ja kaikkinaisista puhtaista linnuista, ja uhrasi polttouhria alttarilla.
21 And the Lord smelled the sweet savour; and the Lord said in his heart, I will not again curse the ground any more for the sake of man; although the imagination of man's heart is evil from his youth: neither will I again smite any more every thing living, as I have done.
Ja Herra haisti lepytyshajun, ja Herra sanoi sydämessänsä: en minä silleen enää maata kiroo ihmisen tähden: vaikka ihmisen sydämen aivoitus on paha hamasta lapsuudesta: ja en minä silleen enää lyö kaikkia kuin elävät, niinkuin minä tehnyt olen.
22 All the while the earth remaineth, seed-time and harvest, and cold and heat, and summer and winter, and day and night, shall not cease.
Niin kauvan kuin maa seisoo, ei pidä kylväminen ja niittäminen, vilu ja helle, suvi ja talvi, päivä ja yö lakkaaman.
A Dove is Sent Forth from the Ark
