Ezra 3
1 And when the seventh month drew near, and the children of Israel were in the cities, the people gathered themselves together as one man to Jerusalem.
Kuin seitsemäs kuukausi oli tullut ja Israelin lapset olivat kaupungeissansa, tuli kansa kokoon niinkuin yksi mies Jerusalemiin.
2 Then arose Jeshua' the son of Jozadak, and his brethren the priests, and Zerubbabel the son of Shealthiel, and his brethren, and they built the altar of the God of Israel, to offer thereon burnt-offerings, as it is written in the law of Moses the man of God.
Niin nousi Jesua Jotsadakin poika, ja papit hänen veljensä, ja Serubbabel Sealtielin poika ja hänen veljensä ja rakensivat Israelin Jumalan alttarin uhrataksensa sen päällä polttouhria, niinkuin kirjoitettu on Moseksen, Jumalan miehen, laissa.
3 And they erected the altar upon its foundations; for there was fear upon them because of the people of these countries; and they offered thereon burnt-offerings unto the Lord, burnt-offerings at morning and at evening.
Ja he laskivat alttarin perustuksensa päälle, vaikka he pelkäsivät sen maan kansoja; ja he uhrasivat sen päällä Herralle polttouhria aamulla ja ehtoolla.
4 And they celebrated the feast of tabernacles, as it is written, and [offered] the daily burnt-offerings by number, according to the prescribed manner, the offering of every day on its day;
Ja he pitivät lehtimajan juhlaa niinkuin kirjoitettu on, ja tekivät polttouhria joka päivä, sen luvun jälkeen kuin tapa oli, kunkin päivänänsä,
5 And afterward the continual burnt-offering, and that for the new moons, and for all the feasts of the Lord that are hallowed, and that of every one who willingly offered a free-will offering unto the Lord.
Senjälkeen alinomaisia polttouhreja, ja uuden kuun, ja kaikkein Jumalalle pyhitettyin juhlain, ja kaikkinaisia mieliuhreja, joita he hyvällä mielellä tekivät Herralle.
6 From the first day of the seventh month began they to offer burnt-offerings unto the Lord: although the foundation of the temple of the Lord had not yet been laid.
Seitsemännen kuukauden ensimäisenä päivänä rupesivat he uhraamaan Herralle polttouhria; mutta ei Herran templin perustus ollut vielä laskettu.
7 Then did they give money unto the masons, and to the carpenters; and food, and drink, and oil, unto the Zidonians and Tyrians, to bring cedar-trees from the Lebanon by sea to Joppa, according to the permission of Cyrus the king of Persia for them.
Ja he antoivat kivenhakkaajille ja taitavaille työväelle rahaa, ja ruokaa ja juomaa, ja öljyä Sidonilaisille ja Tyrolaisille, että he toisivat heille sedripuita Libanonista Japhoon merta myöten, Koreksen Persian kuninkaan suomasta,
8 And in the second year of their coming unto the house of God at Jerusalem, in the second month, did Zerubbabel the son of Shealthiel and Jeshua' the son of Jozadak, and the remainder of their brethren the priests and the Levites, and all they that were come out of the captivity unto Jerusalem make a beginning; and they appointed the Levites, from twenty years old and upward, to superintend the work of the house of the Lord.
Mutta toisena vuonna sittekuin he tulivat Jerusalemiin Herran huoneen tykö, toisena kuukautena, rupesi Serubbabel Sealtielin poika, ja Jesua Jotsadakin poika, ja muut heidän jääneet veljensä, papit ja Leviläiset, ja kaikki, jotka vankeudesta tulivat Jerusalemiin, ja panivat kahdenkymmenen ajastaikaiset ja sitä vanhemmat Leviläiset Herran huoneen työn teettäjiksi.
9 Then stood forward Jeshua' with his sons and his brethren, Kadmiel and his sons, the sons of Judah, as one man, to superintend the workmen in the house of God; [also] the sons of Chenadad, their sons and their brethren the Levites.
Ja Jesua seisoi poikinensa ja veljinensä, ja Kadmiel poikinensa, ja Juudan lapset, niinkuin yksi mies teettämässä työväkeä Herran huoneessa, Henadadin lapset poikinensa, ja Leviläiset veljinensä.
10 And when the builders laid the foundation of the temple of the Lord, they placed the priests in their apparel with trumpets, and the Levites the sons of Assaph with cymbals, to praise the Lord, after the manner of David the king of Israel.
Ja kuin rakentajat laskivat Herran templin perustuksen, asettivat he papit puetettuina, vaskitorvien kanssa, ja Leviläiset Asaphin pojat kanteleilla, kiittämään Herraa Davidin Israelin kuninkaan sanoilla.
11 And they sang responsively in praise and thanksgiving unto the Lord; because he is good, for unto everlasting endureth his kindness toward Israel. And all the people shouted with a great shout, while praising the Lord; because the foundation of the house of the Lord had been laid.
Ja he veisasivat vuorottain ylistäissänsä ja kiittäissänsä Herraa, että hän on hyvä ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti Israelin ylitse. Ja kaikki kansa huusi korkialla äänellä ja kiitti Herraa, että Herran huoneen perustus oli laskettu.
12 But many of the priests and Levites and chiefs of the divisions, the aged, who had seen the first house, when the foundation of this house was laid before their eyes, wept with a loud voice, while many, shouting for joy, raised aloud their voice:
Mutta moni vanhoista papeista, ja Leviläisistä ja isäin päämiehistä, jotka olivat nähneet ensimäisen huoneen perustuksellansa, niin myös tämän huoneen silmäinsä edessä, itkivät suurella äänellä; ja moni huusi korkialla äänellä ilon tähden;
13 So that the people could not distinguish the noise of the shout of joy from the noise of the weeping of the people; for the people shouted with a loud shout, and the noise was heard ever so far off.
Että se huuto oli niin suuri, ettei kansa eroittanut ilon ääntä itkun äänestä; sillä kansa huusi korkialla äänellä, että se ääni kauvas kuului.
