Psalms 95
1 The praise of a Song by David. Come, let us exult in the Lord; let us make a joyful noise to God our Saviour.
Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!
2 Let us come before his presence with thanksgiving, and make a joyful noise to him with psalms.
Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!
3 For the Lord is a great God, and a great king over all gods: for the Lord will not cast off his people.
Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.
4 For the ends of the earth are in his hands; and the heights of the mountains are his.
Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.
5 For the sea is his, and he made it: and is hands formed the dry land.
Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.
6 Come, let us worship and fall down before him; and weep before the Lord that made us.
Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!
7 For he is our God; and we are the people of his pasture, and the sheep of his hand.
Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,
8 To-day, if you will hear his voice, harden not your hearts, as in the provocation, according to the day of irritation in the wilderness:
Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,
9 where your fathers tempted me, proved me, and saw my works.
Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;
10 Forty years was I grieved with this generation, and said, They do always err in their heart, and they have not known my ways.
Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;
11 So I sware in my wrath, They shall not enter into my rest.
Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.
