Psalms 88
1 A song of a Psalm for the sons of Core for the end, upon Maeleth for responsive [strains], of instruction for Aeman the Israelite. O Lord God of my salvation, I have cried by day and in the night before you.
Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
2 Let my prayer come in before you; incline your ear to my supplication, O Lord.
Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä. (Sheol h7585)
4 I have been reckoned with them that go down to the pit; I became as a man without help;
Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
5 free among the dead, as the slain ones cast out, who sleep in the tomb; whom you remember no more; and they are rejected from your hand.
Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
6 They laid me in the lowest pit, in dark [places], and in the shadow of death.
Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
7 Your wrath has pressed heavily upon me, and you have brought upon me all your billows. (Pause)
Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
8 You have removed my acquaintance far from me; they have made me an abomination to themselves; I have been delivered up, and have not gone forth.
Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
9 Mine eyes are dimmed from poverty; but I cried to you, O Lord, all the day; I spread forth my hands to you.
Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
10 Will you work wonders for the dead? or shall physicians raise [them] up, that they shall praise you?
Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
11 Shall any one declare your mercy in the tomb? and your truth in destruction?
Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
12 Shall your wonders be known in darkness? and your righteousness in a forgotten land?
Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
13 But I cried to you, O Lord; and in the morning shall my prayer prevent you.
Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
14 Therefore, O Lord, do you reject my prayer, [and] turn your face away from me?
Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
15 I am poor and in troubles from my youth; and having been exalted, I was brought low and into despair.
Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
16 Your wrath has passed over me; and your terrors have greatly disquieted me.
Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
17 They compassed me like water; all the day they beset me together.
Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
18 You have put far from me [every] friend, and mine acquaintances because of [my] wretchedness.
Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
