Psalms 41

1 For the end, a Psalm of David. Blessed [is the man] who thinks, on the poor and needy: the Lord shall deliver him in an evil day.

Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Autuas se, joka vaivaista holhoo! Hänet Herra pelastaa pahana päivänä.

2 May the Lord preserve him and keep him alive, and bless him on the earth, and not deliver him into the hands of his enemy.

Herra varjelee häntä ja pitää hänet hengissä, ja maassa ylistetään hänen onneansa, etkä sinä anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa raivolle.

3 May the Lord help him upon the bed of his pain; you have made all his bed in his sickness.

Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti muutat.

4 I said, O Lord, have mercy upon me; heal my soul; for I have sinned against you.

Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan".

5 Mine enemies have spoken evil against me, [saying], When shall he die, and his name perish?

Minun viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloinka hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?"

6 And if he came to see [me], his heart spoke vainly; he gathered iniquity to himself; he went forth and spoke in like manner.

Ja jos joku tulee minua katsomaan, puhuu hän petosta; hänen sydämensä kerää häijyyttä itseensä, hän menee ulos kadulle ja purkaa sitä.

7 All my enemies whispered against me; against me they devised my hurt.

Kaikki minun vihamieheni minusta keskenään kuiskuttelevat ja hankitsevat minulle pahaa:

8 They denounced a wicked word against me, [saying], Now that he lies, shall he not rise up again?

"Jokin parantumaton paha on häneen tarttunut, ja siitä, missä hän makaa, hän ei enää nouse".

9 For even the man of my peace, in whom I trusted, who ate my bread, lifted up [his] heel against me.

Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan.

10 But you, O Lord, have compassion upon me, and raise me up, and I shall requite them.

Mutta sinä, Herra, armahda minua ja auta minut ylös, pystyyn, niin minä sen heille maksan.

11 By this I know that you have delighted in me, because mine enemy shall not rejoice over me.

Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei minun viholliseni saa minusta riemuita.

12 But you did help me because of [mine] innocence, and have established me before you for ever.

Minun nuhteettomuuteni tähden sinä minua tuet ja annat minun seisoa kasvojesi edessä ainiaan.

13 Blessed [be] the Lord God of Israel from everlasting, and to everlasting. So be it, so be it.

Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen. Amen.