Psalms 31
1 For the end, a Psalm of David, [an utterance] of extreme fear. O Lord, I have hoped in you; let me never be ashamed: deliver me in your righteousness and rescue me.
Davidin Psalmi edelläveisaajalle. Herra, sinuun minä uskallan, etten minä ikänä häpiään tulisi: vapahda minua sinun vanhurskautes kautta.
2 Incline your ear to me; make haste to rescue me: be you to me for a protecting God, and for a house of refuge to save me.
Kallista korvas minun puoleeni, auta minua äkisti: ole minulle vahva kallio ja linna minua auttamaan;
3 For you are my strength and my refuge; and you shall guide me for your name's sake, and maintain me.
Sillä sinä olet minun kallioni ja minun linnani, ettäs siis sinun nimes tähden minua taluttaisit ja veisit;
4 You shall bring me out of the snare which they have hidden for me; for you, O Lord, are my defender.
Ettäs minun kirvottaisit verkosta, jonka he minun eteeni virittivät; sillä sinä olet minun väkevyyteni.
5 Into your hands I will commit my spirit: you have redeemed me, O Lord God of truth.
Sinun käsiis annan minä henkeni, sinä olet minun lunastanut, Herra, sinä totinen Jumala.
6 You has hated them that idly persist in vanities: but I have hoped in the Lord.
Minä vihaan niitä, jotka pitävät väärää oppia; mutta minä uskallan Herraan.
7 I will exult and be glad in your mercy: for you have looked upon mine affliction; you have saved my soul from distresses.
Minä ihastun ja riemuitsen sinun hyvyytes tähden, ettäs katsot minun raadollisuuttani, ja tunnet minun sieluni tuskassa.
8 And you have not shut me up into the hands of the enemy: you have set my feet in a wide place.
Ja et sinä sulje minua vihollisteni käsiin: sinä asetat minun avaraan paikkaan.
9 Pity me, O Lord, for I am afflicted: my eye is troubled with indignation, my soul and by belly.
Herra, ole minulle armollinen, sillä minä ahdistetaan; minun kasvoni ovat muuttuneet murheesta, niin myös minun sieluni ja vatsani.
10 For my life is spent with grief, and my years with groanings: my strength has been weakened through poverty, and my bones are troubled.
Sillä minun elämäni on kulutettu murheesta, ja minun vuoteni huokauksesta: minun voimani on rauvennut pahain tekoin kautta, ja minun luuni ovat muserretut.
11 I became a reproach among all mine enemies, but exceedingly so to my neighbors, and a fear to mine acquaintance: they that saw me without fled from me.
Minä olen pilkaksi tullut kaikille vihamiehilleni ja kylällisilleni ylönpalttisesti, ja hämmästykseksi tuttavilleni: jotka minun ulkona näkevät, pakenevat minua.
12 I have been forgotten as a dead man out of mind: I am become as a broken vessel.
Minä olen sydämestä unhotettu niinkuin kuollut: minä olen niinkuin rikottu astia.
13 For I heard the slander of many that lived round about: when they were gathered together against me, they took counsel to take my life.
Sillä minä kuulen monen häväistyksen, että jokainen karttaa minua: he pitävät keskenänsä neuvoa minusta, ja tahtovat ottaa minun henkeni.
14 But I hoped in you, O Lord: I said, You are my God.
Mutta minä toivon sinuun, Herra, ja sanon: sinä olet minun Jumalani!
15 My lots are in your hands: deliver me from the hand of mine enemies,
Minun aikani ovat sinun käsissäs: pelasta minua vihollisteni kädestä ja niistä, jotka minua vainoovat.
16 and from them that persecute me. Make your face to shine upon your servant: save me in your mercy.
Anna kasvos paistaa palvelias päälle: auta minua laupiutes kautta.
17 O Lord, let me not be ashamed, for I have called upon you: let the ungodly be ashamed, and brought down to Hades. (Sheol h7585)
Herra, älä minun anna häpiään tulla; sillä sinua minä avuksi huudan: jumalattomat tulkoon häpiään, vaijetkoon helvetissä. (Sheol h7585)
18 Let the deceitful lips become dumb, which speak iniquity against the righteous with pride and scorn.
Tulkoon mykäksi väärät suut, jotka puhuvat vanhurskasta vastaan kovasti ylpeydestä ja ylönkatseesta.
19 How abundant is the multitude of your goodness, O Lord, which you have laid up for them that fear you! you have wrought [it] out for them that hope on you, in the presence of the sons of men.
Kuinka suuri on sinun hyvyytes, jonka panit tallelle niille, jotka sinua pelkäävät! ja jonka niille osoitat, jotka sinuun uskaltavat, ihmisten lasten edessä!
20 You will hide them in the secret of your presence from the vexation of man: you will screen them in a tabernacle from the contradiction of tongues.
Sinä kätket heitä tykönäs salaisesti jokaisen haastosta: sinä peität heitä majassas riiteleväisistä kielistä.
21 Blessed be the Lord: for he has magnified his mercy in a fortified city.
Herra olkoon kiitetty, että hän on minulle osoittanut ihmeellisen hyvyyden, vahvassa kaupungissa.
22 But I said in my extreme fear, I am cast out from the sight of your eyes: therefore you did listen, O Lord, to the voice of my supplication when I cried to you.
Sillä minä sanoin pikaisuudessani: minä olen sinun silmäis edestä sysätty pois: kuitenkin kuulit sinä rukoukseni äänen, koska minä sinun tykös huusin.
23 Love the Lord, all you his saints: for the Lord seeks for truth, and renders [a reward] to them that deal very proudly.
Rakastakaat Herraa, kaikki hänen pyhänsä; Herra varjelee uskollisia ja runsaasti kostaa niille, jotka ylpeyttä harjoittelevat.
24 Be of good courage, and let your heart be strengthened, all you that hope in the Lord.
Olkaat hyvässä turvassa, ja hän vahvistaa teidän sydämenne, kaikki jotka Herraa odotatte.
