Proverbs 26
1 As dew in harvest, and as rain in summer, so honor is not [seemly] for a fool.
Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
2 As birds and sparrows fly, so a curse shall not come upon any one without a cause.
Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
3 As a whip for a horse, and a goad for an ass, so [is] a rod for a simple nation.
Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
4 Answer not a fool according to his folly, lest you become like him.
Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
5 Yet answer a fool according to his folly, lest he seem wise in his own conceit.
Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
6 He that sends a message by a foolish messenger procures for himself a reproach from his own ways.
Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
7 [As well] take away the motion of the legs, as transgression from the mouth of fools.
Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
8 He that binds up a stone in a sling, is like one that gives glory to a fool.
Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
9 Thorns grow in the hand of a drunkard, and servitude in the hand of fools.
Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
10 All the flesh of fools endures much hardship; for their fury is brought to nothing.
Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
11 As when a dog goes to his own vomit, and becomes abominable, so is fool who returns in his wickedness to his own sin. [There is a shame that brings sin: and there is a shame [that is] glory and grace.]
Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
12 I have seen a man who seemed to himself to be wise; but a fool had more hope than he.
Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 A sluggard when sent on a journey says, [There is] a lion in the ways, and [there are] murderers in the streets.
Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
14 As a door turns on the hinge, so does a sluggard on his bed.
Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
15 A sluggard having hid his hand in his bosom, will not be able to bring it up to his mouth.
Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
16 A sluggard seems to himself wiser than one who most satisfactorily brings back a message.
Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
17 As he that lays hold of a dog's tail, so is he that makes himself the champion of another's cause.
Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
18 As those who need correction put forth [fair] words to men, and he that first falls in with the proposal will be overthrown;
Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
19 so are all that lay wait for their own friends, and when they are discovered, say, I did it in jest.
Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
20 With much wood fire increases; but where there is not a double-minded man, strife ceases.
Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
21 A hearth for coals, and wood for fire; and railing man for the tumult of strife.
Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
22 The words of cunning knaves are soft; but they strike [even] to the inmost parts of the bowels.
Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
23 Silver dishonestly given is to be considered as a potsherd: smooth lips cover a grievous heart.
Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
24 A weeping enemy promises all things with his lips, but in his heart he contrives deceit.
Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
25 Though [your] enemy entreat you with a loud voice, consent not: for there are seven abominations in his heart.
Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
26 He that hides enmity frames deceit: but being easily discerned, exposes his own sins in the public assemblies.
Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
27 He that digs a pit for his neighbor shall fall into it: and he that rolls a stone, rolls it upon himself.
Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
28 A lying tongue hates the truth; and an unguarded mouth causes tumults.
Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
