< Proverbs 25 >
1 These are the miscellaneous instructions of Solomon, which the friends of Ezekias king of Judea copied out.
Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.
2 The glory of God conceals a matter: but the glory of a king honors business.
Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.
3 Heaven is high, and earth is deep, and a king's heart is unsearchable.
Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.
4 Beat the drossy silver, and it shall be made entirely pure.
Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.
5 Slay the ungodly from before the king, and his throne shall prosper in righteousness.
Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.
6 Be not boastful in the presence of the king, and remain not in the places of princes;
Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.
7 for [it is] better for you that it should be said, Come up to me, than that [one] should humble you in the presence of the prince; speak of that which your eyes have seen.
Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.
8 Get not suddenly into a quarrel, lest you repent at last.
Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?
9 Whenever your friend shall reproach you, retreat backward, despise [him] not;
Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,
10 lest your friend continue to reproach you, so your quarrel and enmity shall not depart, but shall be to you like death. Favour and friendship set [a man] free, which do you keep for yourself, lest you be made liable to reproach; but take heed to your ways peaceably.
Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.
11 [As] a golden apple in a necklace of sardius, so [is it] to speak a [wise] word.
Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.
12 In an ear-ring of gold a precious sardius is also set; [so is] a wise word to an obedient ear.
Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.
13 As a fall of snow in the time of harvest is good against heat, so a faithful messenger [refreshes] those that send him; for he helps the souls of his employers.
Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.
14 As winds and clouds and rains are most evident [objects], so is he that boasts of a false gift.
Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.
15 In longsuffering is prosperity to kings, and a soft tongue breaks the bones.
Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.
16 Having found honey, eat [only] what is enough, lest haply you be filled, and vomit it up.
Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.
17 Enter sparingly into your friend's house, lest he be satiated with your company, and hate you.
Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.
18 [As] a club, and a dagger, and a pointed arrow, so also is a man who bears false witness against his friend.
Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.
19 The way of the wicked and the foot of the transgressor shall perish in an evil day.
Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.
20 As vinegar is bad for a sore, so trouble befalling the body afflicts the heart. As a moth in a garment, and a worm in wood, so the grief of a man hurts the heart.
Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.
21 If your enemy hunger, feed him; if he thirst, give him drink;
Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;
22 for so doing you shall heap coals of fire upon his head, and the Lord shall reward you [with] good.
Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.
23 The north wind raises clouds; so an impudent face provokes the tongue.
Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.
24 [It is] better to dwell on a corner of the roof, than with a railing woman in an open house.
Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
25 As cold water is agreeable to a thirsting soul, so is a good message from a land far off.
Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.
26 As if one should stop a well, and corrupt a spring of water, so [is it] unseemly for a righteous man to fall before an ungodly man.
Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.
27 [It is] not good to eat much honey; but it is right to honor venerable sayings.
Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.
28 As a city whose walls are broken down, and which is unfortified, so is a man who does anything without counsel.
Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.