< Osee 10 >
1 Israel is a vine with goodly branches, her fruit is abundant: according to the multitude of her fruits she has multiplied [her] altars; according to the wealth of his land, he has set up pillars.
Israel on tyhjä viinapuu, hedelmän hän itsellensä pitää: Ja niin paljo kuin hänellä hedelmää on, niin monta alttaria hän myös tekee; siinä, jossa maa paras on, siihen he rakentavat kauniimmat kuvat.
2 They have divided their hearts; now shall they be utterly destroyed: he shall dig down their altars, their pillars shall mourn.
Heidän sydämensä on jaettu; ja he löytävät syntinsä; mutta hän tahtoo heidän alttarinsa kukistaa, ja heidän kuvansa hävittää.
3 Because now they shall say, We have no king, because we feared not the Lord:
Sillä nyt pitää heidän sanoman: Ei meillä kuningasta ole; sillä emme ole Herraa peljänneet, mitä kuninkaan pitäis meitä auttaman?
4 and what should a king do for us, speaking false professions [as his] words? he will make a covenant: judgment shall spring up as a weed on the soil of the field.
He vannovat turhaan liittoa tehdessänsä; ja senkaltainen neuvo vihoittaa niinkuin myrkyllinen ruoho pellon vaoissa.
5 The inhabitants of Samaria shall dwell near the calf of the house of On; for the people of it mourned for it: and as they provoked him, they shall rejoice at his glory, because he has departed from them.
Samarian asuvaiset pelkäävät Betavenin vasikkain tähden; sillä hänen kansansa on murehtinut häntä, ja hänen pappinsa, jotka hänen tähtensä olivat (ennen) riemuinneet, hänen kunniansa puolesta; sillä hän on viety heiltä pois.
6 And having bound it for the Assyrians, they carried it away as presents to king Jarim: Ephraim shall receive a gift, and Israel shall be ashamed of his counsel.
Ja se (vasikka) on viety Assyriaan kuninkaalle Jarebille lahjaksi; niin pitää myös Ephraimin häpiään tuleman, ja Israelin pitää häpeemän neuvonsa tähden.
7 Samaria has cast off her king as a twig on the surface of the water.
Sillä Samarian kuningas on rauvennut niinkuin vaahto veden päältä.
8 And the altars of On, the sins of Israel, shall be taken away: thorns and thistles shall come up on their altars; and they shall say to the mountains, Cover us; and to the hills, Fall on us.
Avenin kukkulat ovat pyyhityt pois, joilla Israel on syntiä tehnyt. Ohdakkeet ja orjantappurat kasvavat heidän alttareillansa; ja heidän pitää sanoman vuorille: peittäkäät meitä, ja kukkuloille: kaatukaat meidän päällemme.
9 From the time the hills [existed] Israel has sinned: there they stood: war [waged] against the children of iniquity
Israel, sinä olet syntiä tehnyt hamasta Gibean ajasta; siihen myös he ovat jääneet; mutta senkaltainen sota, mikä pahoja ihmisiä vastaan Gibeassa tapahtui, ei pidä heitä käsittämän.
10 to chastise them shall not overtake them on the hill, the nations shall be gathered against them, when they are chastened for their two sins,
Vaan minä rankaisen heitä minun mieleni jälkeen, niin että kansat pitää heidän ylitsensä kokoontuman, kuin minä heitä rankaisen heidän kahden syntinsä tähden.
11 Ephraim is a heifer taught to love victory, but I will come upon the fair part of her neck: I will mount Ephraim; I will pass over Juda in silence; Jacob shall prevail against him.
Ephraim on vasikka, joka on tottunat mielellänsä riihtä tappamaan, ja niin minäkin tahdon käydä hänen kauniin kaulansa päällä; minä ajan Ephraimilla, Juudan pitää kyntämän, ja Jakobin itsellensä äestämän.
12 Sow to yourselves for righteousness, gather in for the fruit of life: light you for yourselves the light of knowledge; seek the Lord till the fruits of righteousness come upon you.
Kylväkäät teillenne vanhurskaudeksi, niittäkäät laupiudeksi, kyntäkäät teillenne kyntö; että nyt on aika Herraa etsiä, siihen asti kuin hän tulee, ja saattaa teille vanhurskauden.
13 Therefore have you passed over ungodliness in silence, and reaped the sins of it? you have eaten false fruit; for you has trusted in your sins, in the abundance of your power.
Te kynnätte jumalattomuutta, ja niitätte vääryyttä, ja syötte valheen hedelmiä. Että sinä turvaat omaan menoos ja sinun moneen sankariis,
14 Therefore shall destruction rise up among your people, and all your strong places shall be ruined: as a prince Solomon [departed] out of the house of Jeroboam, in the days of battle they dashed the mother to the ground upon the children,
Niin pitää meteli nouseman sinun kansas seassa, ja kaikki sinun linnas pitää hävitettämän, niinkuin Salman hävitti Arbelin huoneen sodan aikana, ja äiti lapsinensa kuoliaaksi lyötiin.
15 thus will I do to you, O house of Israel, because of the unrighteousness of your sins.
Niin pitää teillekin Betelissä tapahtuman, teidän suuren pahuutenne tähden; että Israelin kuningas pitää aamulla varhain lyötämän maahan.