Psalms 94
1 O LORD God, to whom vengeance belongeth; O God, to whom vengeance belongeth, shew thyself.
Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.
2 Lift up thyself, thou judge of the earth: render a reward to the proud.
Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.
3 LORD, how long shall the wicked, how long shall the wicked triumph?
Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
4 [How long] shall they utter [and] speak hard things? [and] all the workers of iniquity boast themselves?
Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.
5 They break in pieces thy people, O LORD, and afflict thine heritage.
Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.
6 They slay the widow and the stranger, and murder the fatherless.
He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.
7 Yet they say, The LORD shall not see, neither shall the God of Jacob regard [it].
Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa".
8 Understand, ye brutish among the people: and [ye] fools, when will ye be wise?
Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit-milloin te tulette järkiinne?
9 He that planted the ear, shall he not hear? he that formed the eye, shall he not see?
Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?
10 He that chastiseth the heathen, shall not he correct? he that teacheth man knowledge, [shall not he know]?
Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?
11 The LORD knoweth the thoughts of man, that they [are] vanity.
Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.
12 Blessed [is] the man whom thou chastenest, O LORD, and teachest him out of thy law;
Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,
13 That thou mayest give him rest from the days of adversity, until the pit be digged for the wicked.
antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!
14 For the LORD will not cast off his people, neither will he forsake his inheritance.
Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,
15 But judgment shall return unto righteousness: and all the upright in heart shall follow it.
vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.
16 Who will rise up for me against the evildoers? [or] who will stand up for me against the workers of iniquity?
Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?
17 Unless the LORD [had been] my help, my soul had almost dwelt in silence.
Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.
18 When I said, My foot slippeth; thy mercy, O LORD, held me up.
Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.
19 In the multitude of my thoughts within me thy comforts delight my soul.
Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.
20 Shall the throne of iniquity have fellowship with thee, which frameth mischief by a law?
Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,
21 They gather themselves together against the soul of the righteous, and condemn the innocent blood.
ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?
22 But the LORD is my defence; and my God [is] the rock of my refuge.
Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.
23 And he shall bring upon them their own iniquity, and shall cut them off in their own wickedness; [yea], the LORD our God shall cut them off.
Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.
