Psalms 66
1 To the chief Musician, A Song [or] Psalm. Make a joyful noise unto God, all ye lands:
Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ihastukaa Jumalalle, kaikki maa.
2 Sing forth the honour of his name: make his praise glorious.
Veisatkaat kiitosta hänen nimensä kunniaksi, ylistäkäät häntä suuresti.
3 Say unto God, How terrible [art thou in] thy works! through the greatness of thy power shall thine enemies submit themselves unto thee.
Sanokaat Jumalalle: kuinka ihmeelliset ovat sinun työs! sinun vihollisiltas pitää puuttuman, sinun suuren väkes tähden.
4 All the earth shall worship thee, and shall sing unto thee; they shall sing [to] thy name. (Selah)
Kaikki maa kumartakoon sinua, ja veisatkaan kiitosta sinun nimelles, (Sela)
5 Come and see the works of God: [he is] terrible [in his] doing toward the children of men.
Tulkaat ja katsokaat Jumalan tekoja, joka niin ihmeellinen on töissänsä ihmisten lasten seassa.
6 He turned the sea into dry [land: ] they went through the flood on foot: there did we rejoice in him.
Hän muuttaa meren kuivaksi, niin että jalkaisin käydään veden ylitse: siitä me hänessä iloitsemme.
7 He ruleth by his power for ever; his eyes behold the nations: let not the rebellious exalt themselves. (Selah)
Hän hallitsee voimansa kautta ijankaikkisesti, hänen silmänsä katselevat kansoja: eripuraiset ei pidä voiman korottaa itseänsä, (Sela)
8 O bless our God, ye people, and make the voice of his praise to be heard:
Kiittäkäät te pakanat, meidän Jumalaamme: kajahtakaan hänen kiitoksensa ääni kauvas,
9 Which holdeth our soul in life, and suffereth not our feet to be moved.
Joka meidän sielumme elättää, eikä salli jalkamme liukastella.
10 For thou, O God, hast proved us: thou hast tried us, as silver is tried.
Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, ja valanut meitä niinkuin hopia valetaan.
11 Thou broughtest us into the net; thou laidst affliction upon our loins.
Sinä veit meitä vankeuteen, ja panit kuorman meidän lanteillemme.
12 Thou hast caused men to ride over our heads; we went through fire and through water: but thou broughtest us out into a wealthy [place].
Sinä olet antanut ihmiset meidän päämme päällitse mennä: me olemme tuleen ja veteen tulleet, mutta sinä veit meitä ulos, ja virvoitit.
13 I will go into thy house with burnt offerings: I will pay thee my vows,
Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huoneeses, ja maksan sinulle lupaukseni,
14 Which my lips have uttered, and my mouth hath spoken, when I was in trouble.
Joita minun huuleni lupasivat, ja minun suuni puhunut on tuskassani.
15 I will offer unto thee burnt sacrifices of fatlings, with the incense of rams; I will offer bullocks with goats. (Selah)
Lihavat polttouhrit minä teen sinulle oinasten suitsutuksella: minä uhraan sinulle naudat kauristen kanssa, (Sela)
16 Come [and] hear, all ye that fear God, and I will declare what he hath done for my soul.
Tulkaat, kuulkaat te kaikki, jotka Jumalaa pelkäätte: minä ilmoitan, mitä hän minun sielulleni on tehnyt.
17 I cried unto him with my mouth, and he was extolled with my tongue.
Häntä minä suullani huusin, ja ylistin kielelläni.
18 If I regard iniquity in my heart, the Lord will not hear [me: ]
Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra minua kuulisi.
19 [But] verily God hath heard [me; ] he hath attended to the voice of my prayer.
Sentähden Jumala on minua kuullut, ja ottanut vaarin minun rukoukseni äänestä.
20 Blessed [be] God, which hath not turned away my prayer, nor his mercy from me.
Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta!
