Psalms 34
1 [A Psalm] of David, when he changed his behaviour before Abimelech; who drove him away, and he departed. I will bless the LORD at all times: his praise [shall] continually [be] in my mouth.
Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.
2 My soul shall make her boast in the LORD: the humble shall hear [thereof], and be glad.
Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.
3 O magnify the LORD with me, and let us exalt his name together.
Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
4 I sought the LORD, and he heard me, and delivered me from all my fears.
Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.
5 They looked unto him, and were lightened: and their faces were not ashamed.
Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
6 This poor man cried, and the LORD heard [him], and saved him out of all his troubles.
Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.
7 The angel of the LORD encampeth round about them that fear him, and delivereth them.
Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.
8 O taste and see that the LORD [is] good: blessed [is] the man [that] trusteth in him.
Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!
9 O fear the LORD, ye his saints: for [there is] no want to them that fear him.
Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.
10 The young lions do lack, and suffer hunger: but they that seek the LORD shall not want any good [thing].
Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.
11 Come, ye children, hearken unto me: I will teach you the fear of the LORD.
Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.
12 What man [is he that] desireth life, [and] loveth [many] days, that he may see good?
Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
13 Keep thy tongue from evil, and thy lips from speaking guile.
varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
14 Depart from evil, and do good; seek peace, and pursue it.
vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.
15 The eyes of the LORD [are] upon the righteous, and his ears [are open] unto their cry.
Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16 The face of the LORD [is] against them that do evil, to cut off the remembrance of them from the earth.
Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.
17 [The righteous] cry, and the LORD heareth, and delivereth them out of all their troubles.
Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
18 The LORD [is] nigh unto them that are of a broken heart; and saveth such as be of a contrite spirit.
Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
19 Many [are] the afflictions of the righteous: but the LORD delivereth him out of them all.
Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
20 He keepeth all his bones: not one of them is broken.
Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.
21 Evil shall slay the wicked: and they that hate the righteous shall be desolate.
Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.
22 The LORD redeemeth the soul of his servants: and none of them that trust in him shall be desolate.
Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.
