Psalms 14

1 To the chief Musician, [A Psalm] of David. The fool hath said in his heart, [There is] no God. They are corrupt, they have done abominable works, [there is] none that doeth good.

Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa". Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa; ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on.

2 The LORD looked down from heaven upon the children of men, to see if there were any that did understand, [and] seek God.

Herra katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä, ketään, joka etsii Jumalaa.

3 They are all gone aside, they are [all] together become filthy: [there is] none that doeth good, no, not one.

Mutta kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään.

4 Have all the workers of iniquity no knowledge? who eat up my people [as] they eat bread, and call not upon the LORD.

Eivätkö he mitään käsitä, kaikki nuo väärintekijät, jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani eivätkä avuksensa huuda Herraa?

5 There were they in great fear: for God [is] in the generation of the righteous.

Siinä heidät valtaa kauhu, sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukukunnassa.

6 Ye have shamed the counsel of the poor, because the LORD [is] his refuge.

Te saatatte häpeään sorretun aikeet, mutta Herra on heidän turvansa.

7 Oh that the salvation of Israel [were come] out of Zion! when the LORD bringeth back the captivity of his people, Jacob shall rejoice, [and] Israel shall be glad.

Oi, että Israelin pelastus tulisi Siionista! Kun Herra kääntää kansansa kohtalon, silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.